Yrttimaustettu kokonainen kana

Samana päivänä pinaattikeiton kanssa tuli toinenkin ensimmäinen kerta - kokonainen kana on jäänyt ennen tekemättä. Nolottaa myöntää, mutta onpa täällä jo aiemminkin todettu että yleensä suosin nopeata ja yksinkertaista. Jotenkin se kokonaisen kanan esteettinen asettelu lautasellekin on tuntunut ylivoimaiselta ..... jep, jep, eipä ne asettelut muutenkaan ole kauneuspisteitä saaneet, tiedetään.

Mutta nyt siis kotimainen jyväbroileri pöydällä ja edessä myös Allt om matin parin vuoden takainen resepti örtöverbakad kyckling inspiraatiota antamassa.

Majan tehdessä täytettä Timotej irrotti nahkaa niin että täytteelle syntyi tilaa. Lusikan varsi osoittautui hyväksi työkaluksi tehtävään

Täytteeseen tuli n 1/3 purkkia Chavroux vuohenjuustoa, n ½ purkkia Philadelphia juustoa, puolikkaan sitruunan mehua ja reilu ½ litraa tuoreita, silputtuja yrttejä (sekoitus lehtipersiljaa, salviaa, rosmariinia, oregania ja minttua). Sekoita keskenään tahnaksi.

Täyte löysi tiensä kanan nahan alle sormilla työntämällä, välillä nahan alla, välillä päällä. (Timotej oli tehnyt hyvää työtä, nahassa ei ollut reiän reikää! Ei olisi onnistunut hosu-Majalta) Kanan päälle sivelin öljyn ja soijan fifty-fifty seosta, ja viimeistely suolalla ja pippurilla.

Uunissa kana oli 175 asteessa tunnin ja vartin, mikä oli oikea aika. Todella mehukas kana siirtyi Timotejn hienosti 'carvaamana' lautasille:

Otteet on kuin Amerikassa kiitospäivänä....

Lisäksi tarjoiltiin vihreitä papuja ja kastiketta: Kiehauta 2 dl kanalientä (Puljongin), sekoita1 dl kermaa ja vajaa rkl  vehnäjouhoja jalisää seos liemeen. Anna poreilla n 5 minuuttia ja mausta soijalla, suolalla, mustapippurilla.

Kana oli erinomaisen mehukasta ja maukasta. Rosmariinia olisi voinut olla hitusen vähemmän, se tuli aika vahvasti läpi. Mutta, mutta, hyväähän se on joten ei voi valittaa. Ja vaikea vähentää ensi kerralla, kun ei nytkään tullut mitattua....

Pinaattikeittoa Villa Sandissa

Niin paljon kun pinaattikeitosta pidän, niin oikeastaan on täysin käsittämätöntä etten ole ennen tehnyt sitä itse. Nyt on asia korjattu ja soppa tehtiin  ICAn reseptiä mukaellen.

Tästä se lähti:

Resepti iPadissa, lasissa ruoanlaittoviiniä, pinaatti ja sipuli silputtuna. Kananmuna jo kiehumassa ja munakello tekee työtään.

Kahden hengen satsiin käytettiin kaksi pakettia tuoretta pinaattia, a' 70 gr, karkeasti hakattuna, yksi sipuli hienoksi silputtuna, hieman rypsiöljyä, 1-2 rkl kasvisfondia, n 1,5 dl kuohukermaa, 1 rkl vehnäjauhoja, vettä n 5 dl, suolaa ja pippuria.

Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit ja pinaatit, freesaa muutama minuutti. Ripottele päälle vehnäjauho ja sekoita. Lisää vesi ja kasvisfondi ja keitä kymmenisen minuuttia. Lisää kerma ja mustapippuria ja suolaa (maista toki ensin, fondi on suolaista), sekä raasta mukaan tuoretta muskottia jos sattuu olemaan, meillä ei.

Tarjoile keitetyn kanamunan kanssa.

Tämä keitto sai kunnian olla sesongin ensimmäinen ruoka Villa Sandissa. (Mikä tosin ei pidä täysin paikkansa sillä nuoriso vietti täällä viikonlopun jo pari viikkoa sitten, mutta niistä kokkauksista ei Majalla tai Timotejlla ole tietoa.)

Sisällä lämmintä ja miellyttävää kaikin tavoin. Näköalakin on kaunis ja aurinkoinen, mutta ulos ei oikeastaan tee mieli. Kova tuuli ja valtavat kinokset muistuttavat enemmän talvea kuin kevättä.

Kikhernecurry

Intialaisia makuja tarjolla tällä kertaa. Mukana ihan oikea reseptikin, uskokaa pois. Mausteiden määrä osoittautui aika sopivaksi, ei tulista mitenkään, mutta selvästi intialaisvaikutteista ja paljon makua.

Ainekset (ehkä kolmelle hengelle jos lisukkeena leipää kuten meillä, riittänee neljälle jos tarjoat riisin kera):

• 2 prk käyttövalmiita kikherneitä (käytimme valmiita, toki voisi liottaa ja keittää itsekin)
• 3 sipulia
• 1 rkl hienonnettua/raastettua inkivääriä
• 3 valkosipulinkynttä
• ruokaöljyä
• 1 tl kutakin: juustokuminaa, kurkumaa, jauhettuja korianterin siemeniä
• ½ tl kutakin: kardemummaa, garam masalaa, mustapippuria
• 1 prk tomaattimurskaa
• 1 tl hienoa sokeria
• 1 dl vettä
• tuoretta korianteria

Makuaineet valmiina kattilaan, mausteet sekoitettuna pikkukipossa

Huuhdo herneet kylmässä vedessä ja valuta. Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota sipulit ja inkivääri öljyssä kattilassa. Anna kypsyä ilman että saa väriä n 10 minuuttia. Lisää mausteet, sekoita ja kypsytä vielä 5 min.

Tässä kohtaa upea tuoksu valtaa keittiön ja ruokahalu kasvaa

Lisää tomaattimurska, sokeri, vesi ja kikherneet. Hauduta 10 min.

Curry lautasille ja päälle tuoretta korianteria. Tarjolle lisäksi hyvää leipää (tai varmaan riisikin käy) ja taas on nopea ja maukas ateria valmis.

Hyvin onnistui haarukalla syönti vaikka ensin epäilin lusikan olevan tarpeen, loputkin liemestä imeytyi hyvin herneisiin.

Varaslähtö parsakauteen

Vaikka parsakausi ei vielä täällä ole ja ulkonakin satoi lunta, emme voineet vastustaa kiusausta ja sesongin ensimmäiset, kaukaa tulleet parsat keitettiin eilen lounaaksi. Torstaina ammattikokki kertoi että parsan voi hyvin keittää paistinpannussa ja keitinveteen kannattaa suolan lisäksi laittaa myös reippaasti voita, 100 gr.

Niin teimme:

Vihreätä parsaa ei tarvitse kuoria, riittää kun leikkaa kuivan pään pois. Keittoaika oli 5 min ja lopputulos oli  sopivan al dente. Päälle Gardajärven oliiviöljyä, juuri raastettua parmesaania ja seuraksi siivu maukasta kinkkua, 10 minuutissa helppo lounas oli lautasella:

Sinisimpukat - todellista pikaruokaa

Kaipaatko esim perjaintai-illaksi jotain nopeaa, hyvää, pientä luksusta ilahduttamaan viikonlopun alkua. Satsaa sinisimpukoihin, parikymmentä minuuttia ja mukava iltapala pöydässä.

Me ostimme kahdelle kilon pussillisen sinisimpukoita. Muutama jäi, mutta aika sopiva määrä meille. Huuhtele simpukat ja varmista että kaikki eläviä (= elävä simpukka sulkeutuu kun 'koputtaa' kuoreen).

Perinteiseen tapaan mentiin: pilko 3 salottisipulia ja 2 valkosipulinkynttä hienoksi. Kuullota sipuleita voissa hetki, lisää n ½l valkoviiniä ja vähän valkopippuria. Anna kiehua kannen alla minuutti tai pari. Lisää simpukat ja anna kiehua (edelleen kannen alla) n 5 minuuttia. Nosta simpukat pois ja pidä lämpiminä, anna liemen kiehua hieman kokoon. Laita simpukat takaisin ja kuumenna hetkinen. Ohjeissa yleensä myös mukana persiljaa, mutta kun ei nyt ollut kotona niin pärjättiin ilmankin. Suolaa kyllä lisäsin.

Simpukat lautaselle ja lientä mukaan. Helpoin tapa syödä on käyttää tyhjää kuorta 'pinsettinä', sillä nipistäen liha irtoaa helposti ja siirtyy suuhun liemeen kastamisen jälkeen.

Alkon myyjä suositteli tätä viiniä (hinta n 9€) sekä liemeen että ruoan kera, hyvin toimi.

Näin alkoi tämä viikonloppu. Huomenna taas ravintolaruokailun vuoro, tällä kertaa Ateljee Finne vastaa illallisesta. Ja varmaan normaalin lauantain tapaan meidät löytää aamiaiselta Akateemisen kirjakaupan Cafe Aallosta.

Oopperaleipä, hampurilainen tai muuten vaan lämmin voileipä

Enpä tiedä miksi tätä kutsuisi, mutta oli kyllä hyvää! Suosittelemme. Pakastimen tyhjennys jatkui ja vuorossa hirvenjauheliha. Päädyimme tekemään pihvit. Taikinaan, jossa n 600 gr jauhelihaa, lisättiin 1 sipuli silputtuna ja kuullotettuna, kuivattuja suppilovahveroita murskattuna, myös suolaa, pippuria sekä yksi kananmuna.

2 tomaattia siemenet poistettuina ja pilkottuna, 3/4 kypsää mangoa pilkottuna, ½ punasipuli silputtuna, n 1 rkl oliiviöljyä ja vähän mustapippuria sekoitettiin:

Ja sitten aterian kokoaminen:
Pohjalle paahdettu ruisleivän viipale, siivu juustoa, salaatinlehti, hirvenjauhelihapihvi ja päällimäiseksi paistettu kananmuna. Tarjoiltiin tomaatti-mango-sipuli-salsan kanssa.

Timotejn mielestä ateria oli mustekalan näköinen. Mitäpä tuohon sanoisi - no, eipä ainakaan maistunut siltä!

Kevättä odotellessa - parsarisottoa ja katkarapuja

Epäilenpä etten ole ainoa jolle sana 'risotto' aikoinaan toi mieleen kuivan sekoituksen irtonaista riisiä, sekavihanneksia ja jauhelihaa. No, onneksi ei enää. Joskus 90-luvulla Timotej alkoi tehdä 'aitoa' risottoa italialaiseen tapaan ja ymmärsimme miksi ruokalaji oli niin suosittu. Risottoa tarjoamme välillä lisukkeena, erityisesti kalan kanssa, välillä omana ruokalajinaan.

Tällä kertaa tekeminen alkoi kauppakäynnillä, kaikki ostokset yhteiskuvassa kotipöydällä kertovat mitä on kahden hengen ruoanlaitto...

... helppoa!

Risotto tehtiin perinteisellä ohjeella, suurinpiirtein näin:
- 1 sipuli pilkottuna
- nokare voita ja tilkka rypsiöljyä
- muutama miniparsa paloiteltuna
- 2,5 dl arborio riisiä
- n 7 dl nestettä jossa n 5 dl kalalientä ja 2 dl valkoviiniä
- parmesaanijuustoa
- lisäksi tuoreita katkarapuja

Kuumenna neste. Kuullota sipulia kattilassa voi-öljy-sekoituksessa, lisää riisi ja sekoita kunnes riisi läpikuultavaa. Lisää nestettä n 1 dl, sekoittele ja anna imeytyä riisiin. Lisää 1 dl kerrallaan kunnes kaikki neste käytetty ja riisi valmista; siis kermaista, liki puuromaista, mutta vielä al dente. Siihen menee n 15-20 minuuttia. Noin puolessa välissä lisää parsan palat. Kun valmista sekoita joukkoon raastettua parmesaania.

Risotto lautaselle, päälle vielä vähän parmesaania ja katkaravut. Viikonloppu voi alkaa.

Arki-illan kanaherkku

Tämä 'resepti' on noin 90-luvun puolivälistä. Joku ilta tehtiin kanawokkia siitä mitä kaapeista sattui löytymään. Osoittautui hyväksi ja niinpä kana-ananas-hillosipuli sherry-soija-kastikkeessa oli vuosia arkiruokarepertuaarissamme. Hyvin kelpasi kolmelle sukupolvelle. Nyt se löytyi muistista kun kiinalaiselle ruokaseuralle lupasimme riisiä ja jotain piti keksiä sen rinnalle. Tosin pakko myöntää etten enää oikein muistanut mitä siihen alunperin  tuli, mutta samantyylistä ainakin.

Näin tällä kertaa: Wokkaa/ruskista kanapaloja hetki. Lisää joukkoon kastikesekoitus jossa tällä kertaa oli sherryä (Bristol cream), soijaa, tilkka kanalientä, 1 rkl hunajaa, tilkka sesamiöljyä. Pahoittelen määrien puutetta, ei vain ole koskaan käynyt mielessäni niitten mittaaminen, makutuntumalla on hyvää tullut. Anna kanojen muhia kypsiksi kastikkeessa. Lisää ananaspalat ja hillosipulit ja anna kuumentua ihan hetkinen. Valmistuu nopeammin kuin mitä riisin keittämiseen menee aikaa. Mukava sekoitus makeaa ja suolaista.

Kuollutta hirveä (Timotej epäilee paleltumiskuolemaa, koska löytyi pakastimestamme)

Keittiöremontti lähenee ja pakastimen tyhjennys alkaa olla ajankohtaista. Vaikka eipä siellä paljon mitään ole, edamamepaketti ja hirveä. Ulkofilee (ison vasan) 2010 luki paketin päällä, kiitokset Perniöön. Filee marinoitiin punaviini-soija-öljy-valkosipuli-mustapippuri-rosmariini sekoituksessa n 8 tuntia.  Paistinpannulla otettiin kaunis väri ennen uuniiin laittoa.

Silikoninauhat käteviä paistien sitomisessa, kestävät paistamiset ja uunin, käytön jälkeen tiskikoneeseen

Fileeseen paistolämpömittari ja uuniin. Uunin lämpötilan toivoisin olleen 150C asteen tietämillä,mutta meidän uunista kun ei tiedä. No, eipä haitannut tällä(kään) kertaa. Kun mittari näytti 56C filee otettiin ulos ja kiedoin folioon, jossa vetäytyi n 15 minuuttia sillä aikaa kun lisukkeet ja kastike valmistui.

Lisukkeet valmisteltiin hyvissä ajoin

Pinaatit ja suppilovahverot paistettiin kevyesti paistinpannulla, suolaa ja mustapippuria tahtoivat mukaan. Pikkusipulit ja tomaatit muhivat uunissa fileen vieressä. Sipulit ehkä15- 20 min ja kierittelin niitä lihanesteessä kun olin nostanut fileen folioon. Tomaatin puolikkaat (joissa päällä provencen yrttejä ja suolaa) olivat uunissa reilu 10 min. Lisäksi pippurikastiketta ja Baron de Ley italialaista punaviiniä. Reserva 2005, joka osoittautui varsin miellyttäväksi.

Pippurikastike uupuu kuvasta, muuten tässä koko ateria

Liha oli noin medium, ehkä plus, kuvassa näyttää kypsemmältä kuin mitä oli. Maistuva kokonaisuus ja elämä hymyilee. Varsinkin kun tuli käytyä jumpassa ennen ruokailua, niin voi hyvällä omatunnolla nauttia sekä ruoasta että viinistä.

Keitettyä turskaa

Keitetty kala ei kuulosta erityisen houkuttelevalta tai maukkaalta. Ja täytyy myöntää, että en ole siitä aina pitänytkään, esim aikojen alussa Norjassa sukuloimassa ollessa oli välillä vaikeaa saada lautanen kohteliaasti tyhjäksi. Liekö ikä tehnyt tehtävänsä vai omatekemä yksinkertaisesti parempaa, mutta keitetty turska voisulan ja piparjuuren kera ei ole lainkaan hullumpaa.

Kalakattilalla on ikää jo n 20 v

Kahden hengen turskafileet menossa kattilaan

Keitinliemeen kannattaa satsata, siitähän se maku tulee. Laitoin Puljongin kalalientä, valkoviiniä, sipulia ja mustapippuria. Keintinliemi ei saa kiehua voimakkaasti, vain kevyesti poreilla (sjuda). Meidän fileiden kypsymiseen ei viittä minuuttia mennyt.

Lisäksi skirat smör / kirkastettua(?) voita ja raastettua piparjuurta antamaan lisää makua. Tarjoa mielesi mukaan perunan ja/tai kasvisten kanssa.