Suppilovahveropikkelsi

Sain työkaverilta purkillisen suppiksista tehtyä pikkelsiä tai hilloa, miksi sitä nyt voisikaan kutsua. Mukana tuli resepti. Loistava lahjaidea, kiitos KJ.

Pikkelsiä maistettiin eka kerran pari viikkoa sitten. Manchego juuston päällä jälkiruokalautasella, erinomainen yhdistelmä.

Ja tietenkin mukana myös viikunoita......

KJ oli vielä erityisesti käyttänyt pieniä suppiksia pikkelsin tekoon, eikö olekin söpöjä! Ruisleipä, manchego ja nämä sienet ovat myös todettu hyväksi iltapalaksi.

Lauantaina löytyi vielä Villa Sandin roskiksen takaa kasa sieniä ja niin sitten tänään meillä on noudatettu KJn reseptiä.

Otimme pienet erikseen, mutta loppujen lopuksi päätyivät kaikki samaan kattilaan

Tässä ohje ja alla sitten kuvia prosessista.
Tarvitset 4-5 litraa suppilovahveroita ja lientä varten:

• 2½ dl väkiviinaetikkaa
• 1 litra vettä
• 1 kg sokeria
• ½ tl neilikoita

Minä lisäsin tuohon vielä ½ tl kanelia ja ½ tl muskottia.

 Laita sienet kattilaan ja anna kiehua n 10 minuuttia. Kaada syntynyt neste pois.

Tee liemi. Sekoita ainekset ja laita kiehumaan.

Lisää sienet liemen joukkoon ja anna liehua hiljalleen pari tuntia ilman kantta.

Tässä vaiheessa alkaa olla sopivahko koostumus.

Tölkitä sienet liemineen ja säilytä viileässä. Meillä ei ehkä ollut ihan viittä litraa suppiksia, tein liemen 0,75 dl vesimäärän mukaan ja siitä tuli siis kaksi purkillista reilu puolillaan.

Mausteet tekivät sen että koko asunto tuoksui joululle, ei hassumpi tapa siirtyä talviaikaan ja pimeihin iltoihin!

Lohitartar alkupalaksi

Tässä inspiraatiota raikkaaksi alkupalaksi, joka myös on nopea- ja helppotekoinen. Ja jopa kiltisti odottaa jääkaapissa kunnes on tarjoilun aika.

Tarvitset kuudelle: graavattua lohta (jonka määrää en tajunnut tarkistaa, mutta pala painoi ehkä 400 gr), yhden granny smith omenan, puolikkaan kurkun, tilliä, ruohosipulia,  1 dl kermaviiliä ja 1 rkl raastettua piparjuurta.

Sekoita kaksi viimeksi mainittua keskenään ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoiluhetkeä.

Kuori kurkku ja omena, pilko pieneksi. Silppua tilli hienoksi. Paloittele myös kala, joka kuvanoton hetkellä oli vielä jääkaapissa. Sekoita keskenään.

Ja sitten vain sekoitus lautasille, päälle piparjuurella maustettua kermaviiliä ja ruohosipulia koristeeksi. Meillä tämä tartar tarjoiltiin Åbyn kartanon näkkileivän kera.

Maukas kanapata lauantai-illan iloksi

Olipa lauantai minun makuuni. Aamiainen Cafe Aallossa (Akateemisen kirjakaupan 2 krs, sieltä meidät löytää jotakuinkin joka ei-mökkikauden lauantai kl 10), ikkunaostoksia (okei, saattoi jokunen olla aitokin), illallisen raaka-aineet Stockan herkusta ja kukkakaupan kautta kotiin. Hetken sekä työntekoa että löhöilyä, sitten ruoanlaittoa ja illalla nautittiin hyvässä seurassa alku-, pää- ja jälkiruokaa. Kaikki kolme niin hyviä että päätyvät varmasti tänne tuomaan inspiraatiota muillekin.

Aloitan tällä kertaa pääruoalla, kanapata jossa loistava makujen tasapaino. Alkuperäinen ohje Allt om Mat lehdessä, jota seurasimme hieman soveltaen.

Ohje kuudelle: 2 sipulia, 3 valkosipulinkynttä pilkottiin ja kuullotettin voissa. Joukkoon 6 maustamatonta kananfilettä isoina palasina ja annettiin ruskistua kevyesti, maustettiin suolalla ja mustapippurilla. Pataan lisättiin pari desiä valkoviiniä, kaksi purkkia Mutti kirsikkatomaatteja, 3rkl tomaattipyreetä, 1-2 rkl kanafondia,  1-2 tl kuivattua oreganoa. Annettiin kiehua kevyesti parisenkymmentä minuuttia.

Kanaa ja mausteita lukuunottamatta ainekset tässä

Sillä aikaa paistoin pari kourallista tuoreita suppilovahveroita. Huuhdoin 1 purkillisen valkoisia papuja, yhden kidney papuja ja sulatin pussillisen vihreitä papuja.

Tähän vaiheeseen asti tein ennen vieraiden tuloa. Alkuruoka kun oli syöty, kuumensin padan ja lisäsin sienet sekä pavut joukkoon. Kiehui vielä viitisen minuuttia. Viimeksi mukaan silputtua tuoretta timjamia.

Tarjoiltiin hyvän maalaisleivän kanssa. Syöminen onnistui hyvin matalilta lautasilta ja haarukalla ja veitsellä. Ja leivällä nuoltiin lautaset puhtaiksi.

Lasissa samaa viiniä kuin padassa, sama italialainen jota Allt om Mat suositteli tähän, löytyi Alkosta ja hyvin kelpasi meillekin.

Viikunoita, viikunoita, viikunoita

Moni kokki muistuttaa miten hyvän ruoan avainasia on laadukkaat raaka-aineet. Ja että pitäisi käyttää sesongissa olevia aineita. Välillä se on jopa tuntunut hieman kliseiseltä, mutta pakko myöntää että näinhän se on. Joten tällä hetkellä meillä on vähän kaikessa mukana tuoreita viikunoita. Kuivattuja en syö enkä osta koskaan, joten nyt herkutellaan niin kauan kuin voidaan.

Joku aika sitten ne tuoreet viikunat olivat jälkiruokalautasella juuston kera. Tässä vielä muistutus kauniista makuparista:

Alla sitten pari muuta tuoreen viikunan käyttökohdetta viime päiviltä.

Suppilovahverorisotto sai seurakseen salaatin jossa punasalaattia, rucolaa, kevät(?!?)sipulia ja tuoreita viikunoita. Öljy-viinietikka-kastike ja vähän mustapippuria maustoivat salaatin.

Vuohenjuusto-viikuna yhdistelmä taipuu erinomaisesti alkuruoaksi. Itse asiassa kyseessä yhdistelmä noista yllä olevista vinkeistä, jälkiruoan kevyesti paistettu vuohenjuusto ja pilkotut viikunat risoton seuraksi nautitun salaatin (ilman viikunan paloja) päällä. Ja taas maistui.

Kaipa vähitellen tulee joku muu ulkomaan herkku sesonkiin, kotimaisia kun ei enää uusia tule tänä vuonna. Jollei tule, niin sitten meillä alkaa linssiaika, kuten joka syksy.

Hirven ulkofilee ja punaviinikastike

Välillä käy näin, herkkua arkipäivänä. Hirven ulkofilee, valkosipuliperunoita, punaviinikastiketta, salaattia neljälle.

Ei hassumman näköinen kimpale. Sidoin sen silikoninauhoilla, jotta pysyi muodossaan ja kypsyi tasaisesti.

Joo, pala on iso neljälle. Tähteet menivätkin nuoren parin mukana seuraavan päivän ateria-aineeksi. Lihan pintaan laitoin suolaa ja mustapippuria (jolla AINA tarkoitan Tellycherry mustapippuria) kuvan ottamisen jälkeen.

Sitten kaunis väri paistinpannulla voi-oliiviöljy sekoituksessa. Lihamittari paikalleen ja pala uuniin siellä kypsyvien valkosipuliperunoiden seuraksi.

Huomaa erityisesti retrot uunivuoat. Ihan omat vuodelta 1980 tai 1981!

Liha oli 175 asteessa n 35 minuuttia ja siinä ajassa sisälämpötila nousi 55 asteeseen. Liha folioon vetäytymään noin vartiksi ja sitten siivuiksi.

 Aika hyvä kypsyysaste meidän perheen mielestä.

Salaatissa mukana uusinta herkkuani, granaattiomenaa, sitä löytyy meillä nykyisin aika monesta paikasta. Mukavan raikasta vaikka aamujugurtin joukossa.

Plaki - grekisk fiskrätt

Gäster (B & C) på besök fredag och kvällens huvudrätt grekisk plaki. Receptet nåt år gammalt från Allt om mat.

Potatis och morötter från eget land skalades och tärnades/slantades och kokades i 5 minuter. Squash tärnades också men kokades inte.

Medan potatisen och morötterna kokade gjordes tomatsåsen. En burk (400 gram, Mutti) krossade tomater in i en matberedare. Lite olivolja (2 matskedar), två pressade vitlöksklyfor, 1 tesked oregano och lite salt fick göra tomaterna sällskap och sedan körde jag en stund maskinen. Blanda ihop potatisen, morötterna och squachen med såsen och sätt i en ugnsform.

Fisken saltades och skars i lite mindre bitar. Idag var det gös men vilken vit fisk som hellst går säkert bra. Förra gången var det torsk, tror jag. Sätt fisken överst i ugnsformen och in i ugnen, 200 grader i ca. 30 minuter.

Ja, sedan var det bara att sleva upp maten på tallriken och bjuda med lite bröd till.

Alko rekommenderade Lugana San Benedetto 2010 som vin när vi sa att vi skall ha tomatsås och fisk. Fungerade bra, tror jag. Fast B & Timotej drack för säkerhets skull öl . . .

Kasvissosekeitto ja ravunpyrstöjä

Kasvissosekeitto ja ravunpyrstö-omena lisuke, jonka resepti on Allt om Mat lehdestä parin vuoden takaa. Alkuperäinen löytyy myös netistä, linkki reseptiin.

Näin kahdelle: 2 pienehköä porkkanaa, pala juuriselleriä, pieni sipuli, kolme tomaattia pilkottiin ja keitettiin kypsäksi puolessa litraa kalalientä. Maustettiin 1 rkl tomaattipyreetä, kuivatulla tillillä (kun ei ollut tillin siemeniä), ruohosipulilla (vaan eipä ollut saatavilla, laitoin purjoa), suolalla ja mustapippurilla. Soseutettiin monitoimikoneessa ja siinä vaiheessa joukkoon lisättiin 3 rkl Philadelphia juustoa.

Keiton kiehuessa silppua purkillinen ravunpyrstöjä, ja yksi granny smith omena. Mausta ruohosipulilla ja sitruunanmehulla. Meillä siis purjoa ruohosipulin sijasta. Laita rapusekoitusta lautasille ja kaada keitto päälle/ympärille.

Tarjoile paistinpannulla grillattujen voileipien kanssa, sisällä samaa Philadelphia juustoa. Erinomainen keitto! Tästä tehdään varmasti uudestaan, vaikka alkupalaksi.

Stubbar, "stubborn" stubbar

Mitt på gräsmattan (just det, lilla Kristian kan skada sin lilla söta nos . . .) finns en stubbe. Byggubbarna med sin grävmaskin vågade inte ge sig på den för inkommande elkabel går "nånstans där".

Så jag får väl försöka själv !

Borrade några 100 hål i stubben med ny borrmaskin inköpt just för detta ändamål. Trädet fälldes säkert för 10-tals år sedan men några centimeter under ytan var virket helt friskt!

Nå, nu har jag gett alla svampar och mikrober möjlighet att penetrera stubben djupt ner så månne den inte ruttnar fort. Nästa vår skall jag ge mig på den med en "poravasara" (vad 17 heter det på svenska?) med lämpligt "bett".

"Suo, kuokka ja Jussi . . . . . eller hur var det nu man säger på finska . . . ."

KRISTIAN har kommit till familjen

Kristian, vår egen R2D2 (hos oss enligt födelseattesten "260 ACX") har nedkommit i familjen.

En gräsklippningsrobot ! Men jag har stora planer - han skall lära sig att hitta både tryffel och kantareller.

Kristian är ännu ung och tog idag sina första steg på vår gräsmatta. Det gick bra men han blev fort trött och sökte sig ofta tillbaka till lyan (= laddnigsstationen). Nå, nu får han vila över vintern och på våren, som lite äldre, närmare bekanta sig med omgivningen. Min gissning är att då har han redan fått ett mera personligt utseende. Men redan nu är han väldigt söt !

Kristian - min mors morbor Kristian (21.2.1918 – 3.2.2011) dog i Göteborg barnlös, som änkling och utan testamente. En del av arvet tillföll således mig (vi var 27 och delade; Kristians far hade 11 barn varav 6 tillsammans med min mormorsmor). Kristian och hans bror Hans flydde under kriget från det av tyskarna ockuperade Norge till Sverige. Tyskarna hade infört arbetsplikt för unga män men Kristian och Hans ville inte jobba för tyskarna så de gjorde sitt val och vandrade över fjällen till Sverige. Där träffade Kristian finskan Ellen som han gifte sig med. Där blev han, i Göteborg, och gjorde sitt livsförvärv som servitör och hovmästare. Jag träffade Kristian senast i mitten på 60-talet när han och Ellen var på besök i Finland. Mitt arv har jag använt till att skaffa ovan nämnda gräsklippningsrobot som således får heta Kristian !

Vuohenjuustoa ja tuoreita viikunoita - loistava makupari

Tämä oli meille jälkiruoka, mutta hyvin kävisi alkuruoastakin. Siinä tapauksessa laittaisin alle hieman salaatin lehtiä, oliiviöljyä ja balsamicoviinietikkaa.

 Lähtökohta kahdelle, siivu juustoa ja yksi viikuna per nuppi.

Juustosiivut paistettiin kevyesti pannulla. Viikunat lohkottiin.

Päällekkäin lautaselle ja jälkiruoka valmis.

Kasvis-kaalilaatikkoa

Yhteisestä toivomuksesta päätettiin tehdä kaalilaatikkoa, ensimmäistä kertaa elämässämme. Lihaton sellainen ja linssejä halusimme mukaan. Alla yhteiskuvassa raaka-aineet.

Punaisia linssejä, kaalia, porkkanaa, suppilovahveroita, sipulia, ja makua antamassa soijaa, kasvislientä sekä siirappia.

Keitä linssit kypsiksi paketin ohjeen mukaan, määrä oli ehkä pari desiä. Timotej siivutti n puolikkaan kaalin ja raastoi muutaman pienen porkkanan. Pari kourallista suppiksia ja yksi sipuli pilkottuna. Kuullotin kaalisilppua voissa ja kun suikaleet näyttivät vähän läpinäkyviltä siirsin isoon kulhoon. Suppikset sekä sipulit myös pannun kautta samaan kulhoon ja tietenkin keitetyt linssit.

Mukaan 1-2 rkl siirappia, 3 dl kasvislientä, jonka maustoin kevyesti soijalla, musta- ja valkopippurilla. Uuniin noin tunniksi:

Ennen uunia

Hyvää tuli, mutta ensi kerralla ehkä kaalit vielä hienommiksi suikaleiksi ja hieman enemmän väriä niihin paistinpannulla. Tästä satsista olisi riittänyt hyvin neljälle, joten illallisen lisäksi kaalilaatikkoa on riittänyt Timotejlle lounasevääksikin.

Ja tietenkin puolukkaa päälle.

Rårakor / frukost

Måste använda egen skörd (ca 30 potatisar). Min tur att göra frukost. Så - det blir att använda potatis. Rårakor ! Blir väl på finska kanske "raakaraakkuja", eller nåt liknande . . . .

Smakade väldigt gott med kallrökt lax och en klick med pepparrotsmaksatt färskost på rakorna.

Detta behövs; några potatisar, en lök, ett ägg, lite svartpeppar och salt.

Riv potatisen och löken på ett "rivjärn" (obs. inte "Maja"). Blanda in ett ägg (höna), rör om med lite peppar och salt.

Sätt rikligt med smör på en stekpanna och stek, ca. 2-3 minuter per sida. Tills "gyllenbruna" enligt alla instruktioner. (Om svarta och sotiga blev det nog lite för mycket - nimimerkillä "kokemusta on").

Avnjuts i gott sällskap, t.ex. Majas . . . . .