tiistai 31. tammikuuta 2012

Intialainen ilta, samosa ja chiliketsup näin alkajaisiksi


Huh, tästä bloggauksesta ei tule helppoa! Teimme suunnitelmien mukaan sunnuntaina porukalla intilaista ruokaa. Pääkokki ja kolme aktiivista apulaista sekä kaksi myöhemmin tullutta. Resepteistä ei ole tietoakaan, jotain Majan epäselviä muistiinpanoja on kyllä löytynyt. Tyyliin: 'kaali, onion, itu, spring onion, garlic -> mix' jne. Määristä ei ole mitään merkintöjä ja muistiinkaan ei voi luottaa kun kokkeja oli monta eikä Maja nähnyt joka vaihetta. Joten tämä ja 1 tai 2 tulevaa bloggausta voi toimia ainoastaan inspiraation lähteenä.



Intialaisen keittiön lähtökohtanahan on mausteet, joten niillä aloitan minäkin. Mortteliin tuli n puoli pussia jokaista: jeeraa (eli roomankuminaa eli juustokuminaa), fenkolin siemeniä, kurkumaa ja korianterin siemeniä, sekä koko pussillinen currylehtiä ja reippaasti öljyä (0,5 dl Timotejn arvio). Timotej sekoitti mausteet tahnaksi morttelissa. Tätä sekoitusta tarvittiin sekä samosatäytteeseen että kalacurryyn.


Samosatäytteen teko alkoi monitoimikoneen esiinotolla. Sinne laitettiin nelisen sipulia lohkoina, 12 (kaksitoista) valkosipulin kynttä, tuoretta inkivääriä lohkoina (n 10 cm pala kaikkiaan). Nämä sekoitettiin hienoksi. Tässä vaiheessa noin puolet jätettiin odottamaan kalacurrya.
Alempana kerrotaan chiliketsupin teosta, se jo ehti värjätä Kenwoodin
Kattilaan öljyä ja vajaa puolet sipuli-inkiväärisekoituksesta sinne pehmentymään (ei ole tarkoitus ruskistaa). Lisää pussillinen herne-maissi-parika sekoitusta sekä vajaa puolet morttelin maustetahnasta ja vielä silputtua tuoretta korianteria plus suolaa maun mukaan.


Valmiin sekoituksen annetaan jäähtyä, kuumana se rikkoisi kevätkääryletaikinan.

Samosa tehdään kevätkääryletaikinasta. 1-2 rkl täytettä yhteen kulmaan, taikina taitetaan kahtia ja sen jälkeen kolmioiksi kunnes koko levy käytetty. Kun kaikki levyt täytetty, vuorossa on niiden paistaminen runsaassa kuumassa öljyssä paistinpannulla.






Samosat tarjoiltiin alkuruokana (kuten myös myöhemmin blogattavat kevätkääryleet) chiliketsupin kera.

Chiliketsup
Samosat, kevätkääryleet ja kalacurry tehtiin ilman chiliä, niin jokainen saattoi päättää ruokansa tulisuuden itse. Joten teimme itse chiliketsuppia tai -hilloketta, joka oli järjettömän tulista! Keittiössä niin vahvat chilihöyryt, että kaikki yskimme ja pakkasesta huolimatta ikkunat oli pakko avata.

Pieniä chilejä keitettiin vesitilkassa, olisikohan ollut puolisen tuntia. Joukkoon lisättiin sokeria ja valkoviinietikkaa (määrät tuntemattomia, sorry) ja annettiin karamellisoitua.








Sen jälkeen kattila tyhjennettiin monitoimikoneeseen, sinne lisättiin 1,5 tuubia tomaattipyreetä ja sekoitettiin tahnaksi.











Tämä sitten vielä sekoitettiin sweet chili soosin kanssa (sitä meni koko pullo, kuvassa vielä rinta rinnan ennen sekoitusta) ja nyt meillä on chiliketsuppia monen viikon/ kuukauden/ vuoden tarpeisiin.....





Seuraavaksi yritän selvittää kalacurryn muistiinpanot ja sitten varmaan myös kevätkääryleet, niitäkin teimme.


Loistava iltapäivä/ilta, yhdessä kokkaaminen oli hauskaa ja paljon tuli opittua uuttakin, kiitos pätevän pääkokin.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Kampasimpukoita, ruusukaalia ja veriappelsiinisalaattia

Olipa maukasta! Kampasimpukat aina suosikkeja, mutta välillä kaipaa vaihtelua ja siksi googlasin uusia kampasimpukkareseptejä. Tämä tarttui mukaan Bon Appetit lehden nettisivuilta ja osoittautui loistavaksi.


Ylläolevasta linkistä löytyy alkuperäinen resepti englanniksi, alla kerron suurin piirtein miten me se tehtiin, ohjetta noudattaen. Mukana kolme osa-aluetta.

Veriappelsiinisalaatti
tarvitaan neljälle: kaksi veriappelsiinia, tuoretta minttua, persiljaa ja rakuunaa, oliiviöljyä, suolaa pippuria.

Ruusukaalit eivät kuulu veriappelsiinisalaattiin... mutta näytävät hyvältä kuvassa...
Kuori veriappelsiinit ja putsaa lohkot. Silppua tuoreita yrttejä, yhteensä 2-3 desiä ja sekoita appelsiinilohkojen joukkoon, lisää 1 rkl oliivöljyä ja suolaa, pippuria maun mukaan. Jätä odottamaan muun ruoan valmistumista.

Appelsiini gastrique
3 rkl sokeria
1 rkl sherryviinietikkaa
pari desiä appelsiinimehua (piti olla veriappelsiinia, mutta meillä käytettiin ei-veristä Tropicanaa)
2,5 dl kanalientä

Kuumenna sokeri kunnes sulaa ja anna ruskistua.

Kun kullanruskeata, lisää viinietikka vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Sen jälkeen sekoita appelsiinimehu mukaan ja anna kiehua.
 iPadissä resepti, takana sherryviinietikkaa, kanalientä ja appelsiinimehua

 Lisää siten kanaliemi ja keitä kokoon kunnes muutama rkl jäljellä. Pidä lämpimänä.


Ruusukaalit ja kampasimpukat
Irrota ruusukaalinlehdet ja paista ne kevyesti 1 rkl oliiviöljyä, ei vie kuin pari-kolme minuuttia.

Kuivaa kampasimpukat, mausta suolla ja pippurilla. Paista oliiviöljyssä 1-2 minuuttia per puoli,


Sitten lautaselle veriappelsiinisalaati, ruusukaalit ja simpukat. Kampasimpukoiden päälle appelsiini gastriqueta (mitä se sitten liekään suomeksi...).


Todella hyvää! Ruusukaali ei todellakaan vaadi tämän monimutkaisempaa laittamista ja kastike sopi kampasimpukoiden kanssa loistavasti. Onneksi on kokkeja joilla on mielikuvitusta ja hyvää makua, niin kopioimalla saa hyvää ruokaa helposti omalle lautaselleen.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Kotitekoisia ravioleja raputäytteellä ja tomaattikastikkeella


Suunnitelmien mukaan viime sunnuntaina testattiin upouutta pastakonetta. Ravioleja rapu-parsakaali-ricotta täytteellä ja kotitekoisella tomaattikastikkeella.Aivan onnistuneita ja yhtä ja toista opittiinkin.


Luin sekä keittokirjoja että ruokablogeja sopivan taikinareseptin löytämiseksi. Erot olivat yllättävän suuria. Lopulta päädyin jonkinlaiseen kompromissiin, 300 gr durumjauhoja, 3 kanamunaa, 1-2 rkl oliiviöljyä ja saman verran vettä.

Arvasin ettei minun voimani ja innostukseni riittäisi taikinan vaivaamiseen, onneksi kaapista löytyi Kenwood, joka hoiti tehtävän mukisematta vaadittavat 10 minuuttia.

Kun taikina oli vaivaantunut valmiiksi, se kiedottiin kelmuun ja laitettiin jääkaappiin pariksi tuntia. Kun sitten pastan kauliminen alkoi selvisi kaksi asiaa: 1) minun käsivoimillani ei tätä olisi tehty = pastakone loistava keksintö ja 2) taikina oli aavistuksen liian kovaa, ensi kerralla enemmän munia/vettä.
Täytteeseen tuli hienoksi pilkottua parsakaalia, jota ei tarvinut erikseen kypsentää, määrästä en osaa sanoa. Ravunpyrstöjä oli 200 gr, pilkoin ne karkeasti. Lisäksi silputtua basilikaa ja 100 gr ricottaa. Ainekset sekaisin ja siinä se, täyte valmis.


Taikina kaulittiin pastakoneessa, ensin nolla tasolla, sitten 2,5, ja 7. Meidän koneen 5 antoi kauniit raviolit, 7 oli ohuedessaan parempi, mutta haastavampi täytettävä. Mutta seiskalla mennään jatkossa, ohut taikina sopii ravioleihin mielestäni paremmin. Pastakonetta käyttäessä kolme kättä on hyvä olla, Timotejn ja Majan yhteistyöllä se sujui hyvin.
Muista jauhota pöytä!


Täytenokareita sopivin välein taikinan päälle. Kylmää vettä reunoille liimaksi, toinen taikinakerros päälle ja ilmat pihalle täytenokareiden ympäriltä.


Kokkikoulu Espassa käytettiin rengasmuotteja, joita meillä ei ole. Me hetken ajattelimme käyttää juomalasia muottina, muta päädyimme veitsellä leikattuihin neliöihin.


Valmit raviolit (joita oli 14 kpl, taikinaa ei yritetty optimoida, muutaman lisää oli saanut jos olisi ollut tarkkana) kuivahtivat hetken kun pastavesi kiehui.


Keitin raviolit parissa erässä, keittoaika oli 4 minuuttia. 


Tomaattikastike syntyi seuraavasti: kuullotin sipulia ja valkosipulia öljyssä. Mukana myös pari anjovisfilettä (jotka kummasti katoavat prosessissa, mutta jättävät mukavan suolaisen vivahteen). Lisäsin purkillisen Mutti kirsikkatomaatteja, lorauksen punaviiniä, oreganoa ja mustapipuria. Kastike muhi liedellä tunnin verran, raviolien valmistumisen ajan.

Lopputulos: maistui oikein hyvältä. Seuraavalla kerralla: pehmeämpi taikina = helpompi työstää  ja pyöreitä ravioleja = vähemmän pastaa lautasella. Muuta parantamisen aihetta en nyt keksi. Toki uusia täytteitä tullaan testaamaan.

Huomisen menyy vielä auki, mutta sunnuntaista tulossa mielenkiintoinen. Teemana Intia, alkupala Samosa ja pääruokana kalacurry. Kokkeja näillä näkymin seitsemän, ja ruokailijoita yhtä monta. Timotej on tänään hoitanut ostoksien teon, lupaavalta näyttää, kts alla. Raportti seuraa.


'

torstai 19. tammikuuta 2012

Kokkikoulu Espassa ravioleja tekemässä

Tein eka kertaa itse ravioleja viime viikolla ja nyt on sitten pastakone keittiön kaapissa. Timotej kävi ostamassa kun niin kehuin sitä pastan tekoa. Lupaan että tulee käyttöönkin.

Tällä kertaa ei reseptiä, ei edes summittaista(!). Muutama kuva inspiraation lähteeksi. Palaan asiaan kun Villa Sandissa teemme näitä, tosin saattaa olla että ainakin eka kerralla täyte simppelimpi kuin Kokkikoulu Espassa, jossa oli tarjolla simpukka-kukkakaali-ricotta täytettä ja raviolit tarjoiltiin sahramiliemen kera.


Tuollaisen käsikäyttöisen yksinkertaisen laitteen mekin ostimme. Ajatuksena erityisesti raviolien teko, mutta kyllä siinä joitain nauhapastan teriäkin tuli mukana.




Tässä ensimmäiset yksilöt ja siitähän ne sitten vain kaunistuivat. Ehkäpä jo sunnuntaina saan inspiksen kokeilla kotona. Ensisijaisesti olen mieltänyt raviolit alkuruoaksi, mutta kun vain kahdelle tekee, niin saattavat päätyä pääruoaksi.



maanantai 16. tammikuuta 2012

Espanjalainen lammaspata

Tuhtia talviruokaa pakkaspäivänä.

Espanjalainen lammaspata johon inspis tuli joskus 2005 julkaistusta Allt om Mat reseptistä, ihan ei ohjeen mukaan menty.


Näistä raaka-aineista kun tekee, ei tulos voi olla ihan huono! Karitsan paahtopaistia, chorizo-makkaraa, kalamataoliiveja, sipulia, valkosipulia, tomaattia, paprikaa, rosmariinia, persiljaa, porolientä, punaviiniä, chiliä, suolaa, pippuria...... Nam.

Ruskistin ensin lihapalat ja nostin lautaselle odottamaan.
Sitten pataan sipulit, valkosipuli, rosmariini ja chili. Kun olivat hyvän tuoksunsa levittäneet keittiöön, lihan palat takaisin pataan ja päälle vielä n 2,5 dl porolientä (riista- tai lihaliemi toki normaalimpi vaihtoehto, mutta porolientä jäi lauantaista, joten käytin sen loppuun) ja loraus punaviiniä.

Joukkoon mukaan myös paloitellut perunat ja chorizot, nopeasti kypysyvä väriläikät jäivät vielä odottamaan vuoroaan.

Kun kaikki muhevaa, kypsää, maukasta, niin sitten vielä tomaatit, paprikat, oliivit ja persilja pataan. Kuumennus ja sekoitus ja sitten pöytään.

Että sellainen sunnuntai tällä kertaa.


lauantai 14. tammikuuta 2012

Ruusukaalia ja poron sisäfilettä, ei hullumpaa...

Vähän on ollut hiljaiseloa Villa Sandissa. Matkat ja ravintolaillat ovat vieneet ruoanlaiton aika minimiin. Mutta nyt on taas palattu patojen ääreen, ei ollenkaan huonolla tavalla!


Molemmat tykkäämme ruusukaalista, mukava pähkinäinen maku. Jostain syystä niitä ei ole tullut kotona laitettua pitkään, pitkään aikaan (ja aikoinaankin lähinnä mielikuvituksettomasti vain keitettyinä...). Eilen olimme Signessä (hotelli Kämpin 2 krs) syömässä ja alkuruoan sisältämä ruusukaali inspiroi tämän päivän ateriaan. (Muuten, Signe ei ollut ihan sitä mitä odotimme, toki ruoka oli hyvää, mutta Tallbergin kuuluisa innovatiivisuus loisti poissaolollaan.)

Tämä ruusukaaliresepti löytyy smitten kitchen blogista ja osoittautui aivan loistavaksi. Ruusukaalin pähkinäisyys korostui mutta karvaus puuttui kokonaan. Teemme toistekin ja suosittelemme.


Näin meillä tehtiin:
Paketti kotimaista ruusukaalia, putsaa pois uloimmat lehdet ja puolita. Timotej poisti myös osan kannasta. Paista voi-öljy-seoksessa leikattu pinta alaspäin, kunnes alapinta on kevyesti ruskistunut. Lisää suolaa ja pippuria jossain välissä.
Lisää 1,25 dl valkoviiniä ja saman verran kanalientä ja kaksi salottisipulia ohuina siivuina. Kansi päälle ja anna kiehua kevyesti kunnes sopivan al dente, meillä 13 minuuttia. 


Ruusukaalit reikäkauhalla lautaselle odottamaan. Liemeen lisää ½ dl kermaa ja kukkurallinen tl dijon sinappia, anna kiehua ja hieman sakeutua.

Monta rautaa tulessa (tulella!?!). Ruusukaalit valmiina, niiden kastike sakeutuu, madeirakastike poreilee takana ja poron ruskistus alkamassa. Laitoin muuten folion kaalien päälle ja hyvin pysyivät lämpiminä.
Lisäksi paistoimme poron sisäfileet. Erityiset Majan suosiossa koska maistuvat kevyesti maksalta.
Karpalohyytelöllä oli kastike tarkoitus maustaa, mutta hyytelö pahus olikin homehtunut, joten tehtiin madeirakastike sen sijaan
Fileet suolattiin ja pippuroitiin, paistettin voi-öljy-seoksessa 2 minuuttia per puoli. Sitten folioon vetäytymään 5 minuutiksi ja tulos oli upea roosa.

Lihan kanssa tein helpon madeirakastikkeen. Kuumensin Puljongin villin poron lientä, lisäsin lorauksen madeiraa ja suurustin maizenalla. Sopi poron kanssa paremmin kuin odotinkaan.

Lasissa Riojaa ja kaikki hyvin.