Kevätkääryleet kahdella eri tavalla

Aiemmin talvella teimme kevätkääryleitä (samana päivänä kun tarjolla oli myös samosas ja muuta intialaista). Kevätkääryleet silloin unohtuivat blogata ja nyt kokeilimme filippiiniläisen kokin avustamana 'tuoreita' kevätkääryleitä. Joten tässä tulee molemmat ideat samassa postauksessa.

Käytimme kummallakin kerralla valmista taikinaa, jota saa ostaa pakastettuna.

Öljyssä paistetut kevätkääryleet katkaraputäytteellä
Muistiinpanot eivät ole kovin selkeät (=määrät puuttuvat....), mutta täytteesen tuli mukaan: kaalia, sipulia, ituja, kevätsipulia, valkosipulia. Nämä kaikki sekoitettiin monitoimikoneessa ja seosta kypsennettiin kattilassa kunnes kaalit ja sipulit pehmenivät. Joukkoon sitten hienonnettuja keitettyjä katkarapuja ja maustettiin suolalla sekä kalakastikkeella. Anna täyteen jäähtyä, jotta taikina ei rikkoudu täytettäessä.

Tee rullat (kuvasta ehkä näkee miten, täyte lähelle etureunaa keskelle, ensin yksi taitos täytteen yli ja sitten päät keskustaa kohden ja viimeksi rullataan lopputaikina) ja sen jälkeen paista ne runsaassa öljyssä kullanruskeiksi. Tarjoa sopivan kastikkeen kera, meillä oli sitä tulista itsetehtyä chilikastiketta (saman linkin takana kun yllä mainitut samosat).

Toinen tapa tuli testattua eilen. Taikinaa ei kypsennetä, kokki käytti sanaa 'fresh' eli tuore kevätkääryle.

Täytteenä oli kourallinen vihreitä papuja, vajaa 10 cm pala kiinankaalia, yksi porkkana, 1,5 sipulia, kaksi valkosipulinkynttä ja pala possun sisäfilettä. Hienonna täyteaineet ja kypsennä paistinpannulla (hitaasti kypsyvät pannuun ensin). Mausta kalakastikkeella, soijalla tai muuten maun mukaan. Nosta kypsä täyte taikinan päälle ja rullaa ilman taitoksia.

Nautittiin hapanimelän kastikkeen kanssa: Soijaa, viinietikkaa, vettä, suolaa, sokeria, pippuria kiehumaan ja maissitärkkelystä suurustamiseen.

Näin siis filippiiniläisohjeen mukaan. Ruokailu tapahtui lusikalla (oikeassa kädessä) ja haarukalla (vasemmassa), sormin syöminen olisi myös ollut 'sallittua'. Filippiiniläistä lihapataakin eilen tehtiin ja syötiin. Se oli maukasta ja yllättävän suomalaisen oloista. Saa nähdä tuleeko joskus blogiin asti.

Molemmat kevätkääryleet olivat hyviä ja kovin erilaisia keskenään. Varmaankin molempia versioita tehdään jatkossakin. Kuten arvata saattaa tuoreista jäi kevyempi olo!

Juustopiiras (Västerbottenpaj) ja muikunmäti

Pakastimessa vielä muikunmätiä, ostin 5x200 gr ennen joulua, ja nyt käytettiin toiseksi viimeinen purkki. Vaihteen vuoksi mädin seurana ruotsalaisittain västerbottenpaj eikä blini tai paahtoleipä. Hyvää näinkin, ja erilaista, juuston vahva maku miedonsi mädin makua.

Piirakkapohja: 125 gr voita ja 3 dl vehnäjauhoja nypitään yhteen, lisää 1 rkl kylmää vettä, sekoita taikinaksi. Laita voideltuun uunivuokaan ja paista 10 minuuttia 225 asteessa.

Tee sillä aikaa täyte: 3 munaa ja 2 dl kermaa vispataan kevyesti. Lisää 150 gr raastettua västerbotten- tai muuta vahvaa juustoa. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Täyte piirakkapohjan päälle ja takaisin uuniin n 20 minuutiksi. Anna jäähtyä.

Tarjoile piirakka muikunmädin ja ranskankerma kera. Lasi shamppanjaa ei huononna kokonaisuutta. Hyvää viikonloppua!

Dim Sum onnistui loistavasti!

Meillä tuntuu olevan jonkinlainen 'nyytti'talvi menossa, on tehty samosas, kevätkääryleitä, ravioleja ja nyt kiinalaisia kääröjä dim sum tapaan, dumplings.

Lihatäytteinen Wonton saa makua chilisestä kastikkeesta

Reseptin lähtökohtana Chinese Home Cooking kirja, jonka Maja on ostanut Pekingissä vuonna 1995. Vähän modernimpaa innostusta hain rasamalaysia.com sivulta. Taikinaa emme kuitenkin alkaneet itse tekemään, vaan kuvan alakulmassa näkyvät Wonton ja Jiao Zi valmiit taikinat olivat käytössä.

Kaksi täytettä: jauheliha-korianteri Wontonin sisään ja katkarapu-kevätsipuli Jiao Zi-lättyyn. Kolme dippikastiketta lisäksi ja oli aivan älyttömän onnistunut ateria! Uskallan sanoa että kastikkeet tekivät meidän Dim Sumeista parempia kuin suurimmassa osassa Suomessa olevissa kiiinalaisissa ravintoloissa (joo, paljon sanottu, enkä ole niissä kaikissa käynyt, myönnetään).

Lihatäyte meni jotenkin näin:
250 gr sika-nautajauhelihaa, kourallinen hienonnettua tuoretta korianteria, lusikallinen tuoretta inkivääriä hienonnettuna, pari rkl soijaa, 1 rkl riisiviinietikkaa ja saman verran seesamiöljyä ja osterikastiketta. Lisäksi suolaa ehkä 2 tl. Ja reipas rkl tapioca tärkkelystä. Kaikki aineet sekoitettin hyvin.

Katkaraputäyte:
raakoja katkarapuja oli pari pussia (400-500gr), ne ja nippu kevätsipulia hienonnettiin monitoimikoneessa. Makua antamaan lisäsin pari rkl kalakastiketta ja saman verran riisiviinietikkaa, hieman sitruunanmehuakin tuli laitettua. Tähänkin lisäsin hieman tapiocaa, ajattelin että ei ainakaan ole sitten liian kostea täyte.

Ja sitten ne kastikkeet joihin nyyttejä dipataan. Aloitetaan helpoimmasta, kippoon kaadettiin Chinese black vinegar, kiinalaista mustaa viinietikkaa. Ja siinä se, riittää yksinään. Se on just se maku mitä olen Suomessa kaivannut, täällä Dim Sum on usein tarjottu soijan kanssa ja se ei vaan ole sama asia.

Alla musta viinietikka, yläoikella inkiväärillä maustettu ja vasemmalla chilinen kastike

Toiseen tuli soijaa ja riisiviinietikkaa pohjaksi, makua antamassa seesamiöljyä ja hienonnettua inkivääriä. Varsin hyvää, oli meidän molempien suosikki.

Kolmas oli tujumpi versio. Soijaa, vettä, sherryä pohjana, mausteina hiennonnettua valkosipulia ja punaista chiliä, sekä hippunen sokeria. Tämä oli kolmannen ruokailijan mielestä paras.

Ja sitten täyttämään nyyttejä yksi kerrallaan. Tein kahdenlaisia taitoksia, katkaraputäytteet Jiao Zin sisään ja sitten puolikuuksi (kiinnitys veden avulla). Lihatäyte Wontonin sisään ja käärin vähän tortellinin tapaan. Eiks näytäkin aika oikeilta?

Katkaraputäytteiset Jiao Zi nyytit

Ja näissä Wonton pallukoissa lihatäyte

Tykkäsin enemmän taitella tuota Jiao Zi:ta, se kun ei ollut ihan yhtä ohut kuin Wonton.

Lopuksi nyytit höyrytettiin kypsiksi. Wokki liedelle, vesi kiehumaan pohjalle. Bambuhöyrystimet chop stickien päälle ja siitä se lähti. Vesi ei saa nousta korin sisäpuolelle ja sitä pitää höyrystämisen aikana lisätä tarpeen mukaan (mulla oli vedenkeittimessä kuumaa vettä valmiina koko prosessin ajan). Höyrystin 7-8-9 minuuttia suurinpiirtein ja sitten yksi kori kerrallaan pöytään nautittavaksi, alimmasta aloitettiin.

Oli niin hyvää että tätä tehdään usein! Tosin maksissaan neljä syöjää ja tarjoillaan keittiössä epämuodollisesti jos Dim Sum on pääateria. Alkupalana voisi onnistua isommallekin joukolle ja pöytään tarjoiltuna, tietenkin suoraan bambukoreista.

Tekeminen oli hauskaa ja paljon helpompaa kuin olin luullut. Suosittelen kokeilemaan. Lisäohjeita saa minulta, jos tarpeen, nämä minun 'reseptini' kun lähinnä on tarkoitettu tuomaan inspistä, ei antamaan yksityiskohtaisia ohjeita.

Kevättä odotellessa - katkarapusalaatti

Perjantai-illan kevyt herkku, katkarapusalaatti. Vaikkei aurinkoa tänään näkynytkään, niin valon määrä houkutti johonkin keväiseen.

Friseesalaattia, kurkkua, avokadoa ja katkarapuja.

Kastikkeeksi sekoitin: kukkurallinen rkl Hellmanin majoneesia, saman verran ranskankermaa ja hienonnettua tilliä, vähän vähemmän Heinzin chilikastiketta, muutama tippa Worchester-kastiketta, hieman sitruunanmehua. 

Salaatin aineet lautaselle, koristeeksi pari lohkoa keitettyä kanamunaa ja kastiketta ympärille. Kyllä maistui ja tuntui terveelliseltä.... 

Huomenna on tarkoitus kiertää Hämeentien etnisiä ruokakauppoja, Timotejn tekee mieli Dim Sum ateriaa ja niinpä sunnuntain menyy on päätetty. (Huomenna jotain 'pikaruokaa' ennen illan konserttia.) Ainakin katkarapu- ja possutäytteisiä on ajatuksissa, myös broilerin jauheliha harkinnassa, Niin, ja tietenkin paria eri kastiketta.

Hyvää viikonloppua sukulaiset ja ystävät.

Talvisen salaatin ankeuden poistoa

Salaatti on useinmiten vähän ankeata talvella ja aika usein lautasella onkin juureksia sen sijaan. Sunnuntain pihvin rinnalle oli kuitenkin pakko saada jotain raikasta. Onneksi makua saa talviseenkin valikoimaan kun vähän jaksaa puuhata.

Tämän kertaisen salaatin piristi marinoidut punasipulit, uunissa paahdetut tomaatit, tuore mango ja granaattiomena.

Marinoidut punasipulit: Siivuta punasipuli ohuiksi renkaiksi. Sekoita keskenään pari rkl oliiviöljyä, saman verran punaviinietikkaa, teelusikallinen sokeria sekä suolaa ja vähän vähemmän mustapippuria. Maistele ja lisää jotain ainesosaa tarpeen mukaan. Sekoita sipulit marinaadiin ja anna vetäytyä hetki ennen tarjoilua.
Käytin sipulin marinaadia salaatinkastikkeena, muuta kostuketta ei tarvittu.

Niin keväisen näköinenkin että pelkkä salaatin katsominenkin jo piristi!

Chimichurri ja kunnon pihvi

Illallistoiveeksi esitettiin pihvi. Ja niinpä meillä paistettin paksut naudan sisäfileepihvit. Pihvistä tulee mieleen etelä-Amerikka ja sitä kautta tuli ajatus tarjota pihvit chimichurrin kanssa. Chimichurri on argentiinalainen raikas yrttikastike joka sopii loistavasti hyvän lihan seuraksi. Lisäksi lohkoperunoita ja salaattia.

Chimichurri on helppo ja nopea tehdä: hienonna desin verran tuoretta persiljaa, 2 rkl tuoretta oreganoa ja pari valkosipulin kynttä. Lisää joukkoon reilu puoli desiä oliiviöljyä, 2 rkl valkoista viinietikkaa, suolaa, mustapippuria ja vajaa tl hienoksi hakattua chiliä. Sekoita ja jätä odottamaan pihvien valmistumista.

Pihvit suolasin, pippuroin ja ruskistin öljy-voi-sekoituksessa kuumalla paistinpannulla, sitten 200 asteiseen uuniin 10 minuutiksi ja tulos oli medium (olivat sen verran paksuja että 10 min ei ollut liikaa).

Rosamundaperunaa lohkoiksi, joukkoon oliiviöljyä ja Santa Marian Forest blend maustesekoitusta. Sopii loistavasti lohkoperunoihin.

Lautasella myös salaattia, mutta siitä lisää toiste.

Granaattiomena piristää aamiaisen

Olen aina ollut huono syömään aamiaista, heti herätessä ei ruokahalua vain ole. Kouluajoista asti olen oppinut että jos aamiaista on pakko syödä niin jugurtilla mennään, sen nieleminen vielä jotenkin menettelee jos heräämisestä on alle tunti tai kaksi.

Viime vuosina olen oppinut jo n 45 minuuttia heräämisen jälkeen syömään suht koht terveellisen aamiaisen: turkkilaista maustamatonta jugurttia (Lindahls), tilkka juoksevaa hunajaa ja Elovenan kaurahiutale-kauralese-sekoitusta (Raision valmiiksi sekoittamaa).

Hunajan mielelläni korvaan granaattiomenalla (tosin liian harvoin tulee näin tehtyä), loistava maku, mukava rapeus ja kauniitakin ovat nuo pienet jyvät (vai miksi niitä kutsutaan?).

Ainoa 'ongelma' että jyvien irrottaminen on hieman suttuisaa puuhaa, mehu roiskuu ainakin kun Maja on asialla. Joten pyrin tyhjentämään omenan kulhoon illalla kun ei ole paras businesspuku päällä ja siitä sitten aamulla annoksen päälle. Yksi omena riittää hyvin kolmeksi-neljäksi päiväksi, joten jokailtainen tapa tämä ei onneksi ole. Suosittelen.