Stubborn Stubbe fick slutligen "kyytiä"

Bloggade 9.10.2011 om en stubbe, som borrades med att antal 100-tal hål. Ingen inverkan av hålen, verkade det. Men med "sisu" fick vi bort "fanskapet". Nedan helt plan kommande gräsmatta som bara saknar gräs . . . . och stubbe . . . .

Nästan 10 timmars arbete på den nu före detta stubbe på gräsmattan. Använda verktyg inkluderade 1) motorsåg, 2) cirkelsåg, 3) tigersåg, 4) borrmaskin, 5) borrhammare, 5) vinkelslip med fräsbett, 6) yxa, 7) kofot, 8) borste, 9) grensax, samt 10) grilltändvätska och tändstickor ! 

Fy 17 vilket arbete, rekommenderas ej !

Tähän riittää yksi sana, KEVÄT!

Keväinen salaatti lounaaksi (Jepp, pitää paikkansa, en onnistunut odottamaan seuraavaa parsa-annosta vappulounaalle asti, vaikka niin 'lupasin'....)

Grillaus = paras tapa laittaa vihreää parsaa; oliiviöljyä ja suolan kukkia pinnalle. Taka-alalla halloumia.

Lounas nautittiin ulkona

Pihatöistä tauko, lasissa ranskalaista omenasiideriä ja taas jaksaa puurtaa

Ensi viikonloppuna nämä maahan

Valko- (alla) ja sinivuokot nousseet esiin roskien seasta

Vuohenjuustoleipä

Timotej halusi vuohenjuustoleipiä. Kaupassa tehtävä tuntui liki ylivoimaiselta, meillä kun vuohenjuustoleivät on totuttu syömään mansikan tai persikan kanssa, ja kumpikaan ei ole oikein tämän sesonkin herkkuja. Timotej osoitti luovuutta ja osti päärynöitä. Joten ta-daa: päärynä-ilmakuivattu kinkku-vuohenjuusto-leivät:

Ruispatongin siivu voideltiin oliiviöljyllä, päälle ohuita päärynäsiivuja, ilmakuivattua kinkkua ja vuohenjuustoa. Loppusilaus tilkalla balsamico viinietikkaa ja tellycherry mustapippuria. 225 asteiseen uuniin kunnes juustossa mukava väri.

Tarjoiltiin vihreiden lehtien päällä. Hyvin toimi tämäkin yhdistelmä.

TexMex Tapas

Eräänä perjantai-iltana teki mieli jotain pientä ja päädyimme kokeilemaan Texmex tapaksia, Santa Marian tuotteita löytyi jopa pikkukaupungin K-kaupasta.

Superhelppoa. Tostaditoksien päälle Escabeche tomaattikastiketta suoraan purkista ja siivu briejuustoa, sekä hippunen paprikajauhetta:

Toinen päällys vaati jo jopa kokkaamista. Kuullotin suppilovahveroita ja sekoitin ne Pumpkin Seed and Chili Pestoon; ja mössö sitten Tostaditoksien päälle.

Käy iltapalasta, alkupalasta tai alkudrinkin seuraksi.

Wasabi & Sesame maustaa kesäkurpitsan

Bokklubben Beata antaa kirjavinkkejä, luettaa kirjoja, keskustelee kirjoista, mutta tapaamisissa joskus puheenaiheeksi päätyy muitakin tärkeitä asioita, kuten ruoka. Tämä idea tuli yhdeltä Beatan jäsenistä, kiitos IJ! Kuuluu sarjaamme hullun helppoja ja hyviä (siis resepti...). 

Tarvitset Santa Marian Wasabi & Sesame maustetta ja kesäkurpitsaa, niin ja oliiviöljyä. Eikä muuta.

Siivuta kesäkurpitsa ohuesti. Sekoita joukkoon öljyä ja mausteseosta. Laita uuniin (200 astetta), ota ulos kun ovat kurpitsansiivut ovat pehmenneet ja saaneet vähän väriä. Nauti lihan tai kalan kanssa, tai osana noutopöytää, kasvisateriaa tai sellaisenaan hyvän leivän kanssa jne.

Kuvaa ei tullut otettua uunista ottamisen jälkeen, mutta tuskin tarpeen. Ajattelin joskus kokeilla myös foliossa grillissä, hyville grillilisukkeille kun on aina käyttöä.

ja jatkuivat hollandaisen ja poron kanssa

Parsaviikot, siis. Tällä kertaa Majan saksanopettajan vinkistä testasimme yhdistelmää valkoinen parsa, kotitekoinen hollandaise kastike ja savustettu poro. Totta se oli, suomalainen poro sopii erinomaisesti parsan kera, sen perinteisen saksalaisen kinkun tilalle.

Hollandaisen tein tämän ohjeen mukaan. Käykää sieltä katsomassa hyvät ja tarkat ohjeet, en toista niitä tässä.

Munan keltuaiset vatkattiin sopivassa lämpötilassa

Kirkastettua voita lisättiin tipoittain 

Nyt ajattelin pitää reilun viikon tauon parsasta, saa nähdä onnistuuko. Mutta viimeistään vappulounaalla sitä pitää taas saada. Parsasesonki on lyhyt mutta sitä intensiivisempi.

Tällä kertaa paksut tuoreet parsat ostettiin Stockan herkusta (uhmattiin hulluja päiviä ja uskaltauduttiin sisään), viime kerrasta viisastuneena.

Parsaviikot alkoivat 'myllärin' tyyliin

Useampikin Helsingin ravintola jo mainostaa parsaviikkojaan (ainakin Mamma Rosa ja Lasipalatsi sattuivat tänään minun silmiini). Mekin aloitettiin viime viikonloppuna parsakausi, varsin hyvällä reseptillä, mutta melko huonolla raaka-aineella, valitettavasti. Niinhän se on että pikkukaupungin ainoa (viimeinen?) parsapaketti ei välttämättä (koskaan?) ole tuoreuden huippu. Mutta, niin hyvää oli kuitenkin että päätin blogata.

Valkoista parsaa kuorittuna, tuoretta persiljaa, sitruuna ja lasissa kirkastettua voita. Lisäksi myös ahvenfileitä, vehnäjauhoja ja suolaa, lyhyt tarvikelista siis.

Kirkastettu voi: sulata 100 gramma voita kattilassa, kaada lasiin ja anna jäähtyä. Sen jälkeen varovasti kirkas osa toiseen lasiin ja valkoinen hera jää eka lasin pohjalle. Miks kirkastettu voi? Ei räisky ja kestää korkeita lämpötiloja (ja on kiva välillä vähän hifistellä... ja kauniiltakin näyttää tuossa kuvassa).

Keitä kuoritut parsat, n 10-15 minuuttia tuoreudesta ja paksuudesta riippuen. Sillä aikaa  ripottele ahvenfileille kevyesti vehnäjauhoja ja suolaa. Paista fileet kirkastetussa voissa 1-2 minuuttia per puoli. Nosta pois pannulta ja pidä lämpimänä esim folion alla.

Pienennä paistinpannun alla lämpötilaa ja lisää 1-2 rkl kylmää voita (jotta rasvan lämpötila laskee etkä polta persiljaa, nimimerkillä kokemusta on). Lisää pieni kourallinen silputtua persiljaa ja freesaa hetken. Lisää puolen sitruunan mehu.

Keitetyt parsat ja ahvenfileet lautasille, kastike päälle, se sopii erinomaisesti sekä kalan että parsan kanssa. Ehkä huomasit että kastike on hieman Sauce Meuniere tyylinen, se olikin inspiraation lähde kun jossain lehdessä joskus on joku kuva ollut ja jäänyt verkkokalvolle.

Kasvistäyte kesäkurpitsassa

Sipulia, paprikaa, valkosipulia, suppilovahveroita ja kolmea juustoa kesäkurpitsan täytteenä. Hyvä iltapala näin perjantaina töiden jälkeen, mutta hyvin toki sopii vaikka lounaaksikin.

Kuuluu sarjaan tyhjennä-jääkaappi-ateria, ei niin väliä mitä täytteeseen laittaa. 

Tällä kertaa hienonsin ja kuullotin voissa yhden sipulin, yhden valkosipulin kynnen ja yhden oranssin paprikan. Mukaan musersin kourallisen kuivattuja suppilovahveroita. Kun olivat muhineet sopivasti nostin paistinpannun pois levyltä ja sekoitin joukkoon vajaa puoli purkkia paprika-chili tuorejuustoa ja lisäksi myös fetaa kuutioina (käytin noin puolet fetapaketista). Suolaa ja mustapippuriakin lisäsin.

Kesäkurpitsan puolitin ja halkaisin. Koversin pois pehmeän osan. 

Täyte 'kurpitsakippoihin', juustoraastetta päälle ja 25 minuuttia 200 asteessa. Aika sopiva, kesäkurpitsassa oli puruvastustusta mutta ei ollut kovaa. Kolme vahvaa juustoa maistui selvästi, mutta sehän on vain hyvä asia. Suppisten maku myös erottui voimaakkaasti, positiivista sekin.

Alkupala, iltapala, välipala tai...

... miksei kevyt lounaskin. Jälkiuunileivän päällä kahta eri tahnaa, toinen siitä pitkäperjantain savulampaasta tehty ja toinen kasvisversio.

Lammastahna: Hienonsin monitoimikoneessa lampaasta leikkaamiani paloja sopivan kokoisiksi 'sattumiksi', sekaan noin puoli purkkia ruohosipulituorejuustoa, suolaa, mustapippuria. Vaahdotin n 1 dl kuohukermaa, se ja lammastahna varovasti sekaisin ja jääkaappiin odottamaan vieraiden tuloa. Leivän päälle sitten vähän rucolan lehtiä, lammastahnaa ja rosepippuria.

Osa leivistä sai päälleen kypsää avokadoa, kirsikkatomaattia ja suolankukkia. Näitä syödessä oli malttia odottaa peurapaistin kypsymistä.

Paahdettua maa-artisokkaa ja peurapaistia

Lauantai-illan pääruoka:
Peurapaisti, puolukka-kermakastiketta,  uunissa paahdettuja maa-artisokkia, ruusukaalia ja suppilovahveroita. Metsäinen, varsin maukas kokonaisuus.

Uuniin menossa

Paisti marinoitui reilu vuorokauden sekoituksessa jossa oli olutta, punaviiniä, oliiviöljyä, suolaa, rosmariinin oksia ja valkosipulin kynsiä. Otin paistin huoneenlämpöön pari tuntia ennen ruoanlaiton aloitusta. Sidoin paistin ja ruskistin paistipannulla. Paisti uunivuokaan, päälle suolaa, mustapippuria ja rosmariinia ja lihamittari paikoilleen (vaikka paisti oli ollut kaksi tuntia huoneenlämmössä ja pinta ruskistettu, niin sisälämpötila ei ollut kuin 13 astetta tässä vaiheessa!). Paisti 150 asteiseen uuniin n 45 minuutiksi, sisälämpötila oli 56 astetta kun otin pois. Kiedoin paljoon alumiiinifolioon ja jätin vetäytymään.

Kun otin paistin uunista, nostin uunin lämpäitlan 225een ja laitoin sinne uunipellin, jossa oli maa-artisokkaa lohkoina ja oliiviöljyä. Maa-artisokat olin harjannut puhtaaksi, mutten kuorinut.

Maa-artisokkien paahtuessa tein kastikkeen. Kermakastikkeen pohja tuli lihan ruskistusnesteestä, lammasliemestä, kermasta ja katajanmarjoista. Annoin kiehua kokooon, siivilöin, maustoin suolalla ja tilkalla sherryä, suurustin vehnäjauholla ja lisäsin viimeksi puolukoita.

Ja viimeksi kahdella eri paistinpannulla kypsennin ruusukaalin lehtiä oliiviöljyssä (ja maustoin suolalla), sekä sipuli-suppissekoitusta, johon makua toi voi, suola ja mustapippuri.

Paisti onnistui erinomaisesti, mureaa ja maukasta. Myös se että se vetäytyi foliossa liki kolme varttia uunista oton jälkeen auttoi asiaa. Nesteet olivat lihassa, eikä leikkuulaudalla. Siivut ovat myös helpompi leikata ohuiksi ja kauniiksi kun malttaa odottaa.

Ja ne maa-artisokat! Älyttömän hyviä ja ihmettelimme kovin miksei näitä oltu tehty aiemmin. Upea maku, helppo tehdä ja tuo vaihtelua lisukkeisiin.

Tällä kertaa jotain myös niin omituista kuin jälkiruoka. Kylmiä karpaloita ja kuumaa kinuskikastiketta. Villa Sandin pakastinta ei ole vielä kytketty käyttöön talven jäljeltä, joten kaupasta tultua ihmettelin miten pitäisin karpalot jäisinä tai ainakin kohmeisina iltaan asti. Ratkaisu: kaivoin kuopan lumeen, karpalopussi sinne ja lunta päälle. Hyvin toimi, just sopivan kohmeisia tarjoillessa.

Makuaistin lisäksi iloa oli tarjolla silmillekin. Kauden viimeiset (?) Sepon tulppaanit.

Savustettu lammaspaisti aloitti pääsiäisen vieton

Päätettiin kokeilla jotain uutta tänä pääsiäisenä ja Hakaniemen hallista ostettiin Reinin Lihan savustettu lammaspaisti (-viulu?).

Lisukkeeksi kermaperunoita, joiden joukossa myös palsternakkaa ja lanttua. Lisäksi rosmariini-punaviinikastiketta ja ruusukaalia.

Lihalle ei siis tarvinnut tehdä mitään, Timotej leikkasi kauniita siivuja suoraan lautasille.

Lisukkeet:
Uunissa muhi kermassa, suolalla ja mustapippurilla maustettuja, perunan, palsternakan ja lantun siivuja.

Kastike tehtiin Puljongin lammasliemestä.

Kuullotin sipulia, valkosipulia ja tuoretta rosmariinia voissa, lisäsin lammaslientä ja punaviiniä ja annoin poreilla jonkun aikaa. Siivilöin kastikepohjan, suurustin vehnäjauhoilla ja lisäsin vielä tilkan kermaa.

Ruusukaalin lehdet paistoin nopeasti oliiviöljyssä ja maustoin suolalla. Aivan uskomattoman hyvää joka kerta! Tehkää ihmeessä.

Tuosta lammaspaistista riittää pitkään ja sitä varmasti jaetaan myös ystäville ja sukulaisille (sorry, Perniö, Turku ja Väiski, saatte jämät maanantaina...). Sunnuntaina ajattelin tarjota sitä smetanassa haudutetun hapankaalin kanssa. Huomenna illallisseuralle on tarkoituksena tarjoilla peuran sisäpaistia, mutta eiköhän tätä lammasta saada mukaan alkuruokaan....

Hyvää ja helppoa - lohta ja perunaa

Lauantain nopea ja helppo illallinen kypsyi uunivuoassa eikä aiheuttanut pahemmin tiskiä = sopiva ruoka pihan siivouksesta väsyneille mökkiläisille.

Näyttää hyvältä ja maistui myös

Näin teimme: muutama peruna lohkoiksi. Ne, oliiviöljyä ja forest blendiä (siitä oli puhetta aiemmin) uunivuokaan ja uuniin. Noin 20 minuuttia 225 asteessa. Sen jälkeen samaan vuokaan lisättiin suolalla ja mustapippurilla maustettuja (nahattomia ja ruodottomia) lohen paloja, tuoreita kirsikkatomaatin puolikkaita, aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna, tomaattien öljyä parisen rkl ja öljyyn olin lisännyt myös yhden valkosipulin kynnen murskattuna. Takaisin uuniin noin vartiksi.

Sitten päälle mustaa emmentaalia raasteena ja rucolaa. Sekoitus ja ruoka lautasille. Maukasta.

Juusto suli ihanasti koko komeuden joukkoon (kts yläkuva). Loput lämmitettiin uunissa sunnuntailounaaksi, eikä maku kärsinyt yhtään 'ylimääräisestä' uunittamisesta.

Pienet pizzat sesongin avaajina

Ensimmäinen viikonloppu Villa Sandissa tänä vuonna. Vähän pihan siivousta ja roskien polttamista, mutta suurin osa työstä odottaa lämpimämpää keliä (ja vähempää lunta nurmikolla...).

Perjantai-iltana K-kaupan ovella oli joku mainos josta tuli idea näihin pieniin pizzoihin. Ei ole kaunis, mutta hyvää kylläkin.

Pizzataikina tuli pussista, lisää-vain-vesi tyyliin. Neljä pienehköä pyöreähköä pizzaa uunipellille. Pinnat sivelin oliiviöljyllä, päälle kirsikkatomaatin puolikkaita, kalamata oliiveja ja kuivattua rosmariinia (kun ei tuoretta ollut kaupassa, valitettavasti).

Uuniin (225 astetta) n 20 minuutiksi. Päälle vielä suolankukkia. Maistui siis paremmalle kuin miltä näytti.

Kotona on jo muutaman kuukauden ollut käytössä Pauligin Cupsolo, nyt sellainen löysi tiensä myös Villa Sandiin, sopii oikein hyvin tuohon Paulig Tee kellon (jonka kalastaja-Eemeli on joskus löytänyt kirppikseltä ja ostanut Majalle) viereen. Company worker!

Tänään aurinko paistoi niin mukavasti että pöytä ja tuolit nostettiin eteläpatiolle, niin ollen Villa Sandin tämän vuoden terassikausi on virallisesti avattu. Poiketkaapa lasilliselle kun liikutte meillä päin.