Abborre med rödbetsgratäng modell Aura samt trattisar

Råkade äta lunch på Resturang Domus i veckan. De hade bland annat rödbetsgratäng med Auraost. Det var gott det!

Monkey see - monkey doo . . .  

Så, jag sa till Maja, att nu fixar jag lunchen i Villa Sandi inkommande lördag.

Rödbetor från eget land - lokalproducerat . . . . ekologiskt och miljömedvetet . . .

Skar upp dem i tunna strimlor, ganska arbetsdryg procedur.

Tillsatte en finskuren shalottenlök, ganska mycket Auraost samt 2 dl grädde.

Här innan grädden.

In i ugnen i 200 grader i knappt en timme.

Målsättningen var att servera flådda smörstekta abborrar till gratängen. Men, men, ingen fisk vid bryggan idag, trots ihärdigt försökande. Nå, Kalastaja-Eemeli hade arkiverat några abborrfileer i frysen så ingen panik, eller iallafall inte stor.

Fileerna panerades i rågmjöl och stektes i rikligt med smör. Också de få trattisarna vi hittade stektes i smör.

Jag blev så stressad av att jag inte fick fisk så Maja inkallades att steka fisken och svampen. Lyckades väldigt bra.

Smakerna passade väl ihop, höst som det är. Inte långt från Michelinstjärnor det här inte. Eller Goodyear- eller Nokiastjärnor....

Taco vai tortilla?

Suomessa tacolla useimmiten tarkoitetaan niitä rapeita friteerattuja kuoria ja tortillat ovat taas pehmeitä lättyjä.  Molemmat täytetään halutulla liha/kasvis/kalatäytteellä. Alun perin ymmärtääkseni taco on ollut täytetty tortilla. Tortilla siis 'raaka-aine' ja taco ruokalaji. Maailmalla ja Suomessakin meksikolaisissa ravintoloissa taco voi olla joko (pieni) pehmeä tortilla tai se rapea kuori.

Viime sunnuntaina me söimme pehmeitä tacoja ja sitä varten ostin pieniä maissitortilloja. Eivät olleet Santa Marian (niitä oli vain isoja siinä kaupassa), eivätkä olleet hyviä. Ensi kerralla pitää ilmeisesti tehdä ’letutkin’ itse. Täyte sen sijaan oli varsin hyvä, revittyä kanaa ja erilaisia tykötarpeita.

Revitty kana: keitä kanan rintaleikkeitä/-fileitä kunnes kypsiä (siihen menee noin varttitunti). Revi liha säikeiksi parin haarukan avulla. Mausta esim grillikastikkeella. Meillä ei ollut mitään grillikastiketta tarjolla (kaikki sen tyyppinen on landella missä grillikin), niin improvisoin nopean sellaisen kaupunkiversiona: ketsuppityyppistä chilikastiketta, jonka maustoin hickoryn makuisella savusuolalla ja Aleppo-chilillä. Ei hassumpaa ollakseen niin helppoa.

Nämä ostettu Oakland spice shopista San Franciscon matkalla, samantyylisiä löytyy kotikaupoistakin

Tykötarpeet: Kuullotettua paprika-sipuli sekoitusta, kotitekoista guacamolea ja pico de gallon tyyppistä tomaattisalsaa. Pico de gallo voi olla hyvinkin tulista, riippuu käyttämästäsi chilistä. Hyvin yksinkertainen tehdä: sipulia, tuoretta tomaattia, chiliä, korianteria ja limen mehua sekä suolaa sekoitetaan keskenään. Tämän linkin takaa löytyy yksi resepti, katsokaa sieltä miten se tehdään. Niin, ja loput siitä perjantailta jääneestä lime-basilika maustetusta ranskankermasta oli yksi tykötarpeista. 

Lopuksi vielä kuva shredded chicken tacosta San Franciscosta, sieltähän tämän aterian inspiraatio tuli.

Oli parempaa kuin oma tekemä. Tacolicious osaa asiansa!

Sinisimpukoita ja varsiselleriä

Sinisimpukoista on Villa Sandissa blogattu pari kertaa aiemminkin, tällä kertaa inspiraatio tulee Belgista. Olin kesäkuussa Bruggessa työmatkalla ja ravintolassa sain niin loistavia sinisimpukoita että jo silloin päätin yrittää tehdä samaa kotona.

Salaisuus on varsisellerissa, jota oli PALJON. Muuten tämä on perinteinen valkoviini-salottisipuli-valkosipuli simpukoiden keitto.

Sulata 2 rkl voita ja lisää 1 rkl pilkottua lehtisellerin vartta, saman verran valkosipulia ja salottisipulia. Joukkoon myös 1 laakerinlehti ja tuoretta timjamia parin oksan verran, sekä hieman chilihiutaleita. Sekoittele 1-2 minuuttia. 

Lisää puhdistetut ja tarkastetut (sulkeutuvat kun 'koputtaa') simpukat (meillä 1,5 kg) ja sekoita. Lisää 1,5 dl kuivaa valkoviiniä. Kansi päälle ja anna simpukoiden höyrystyä 3-5 minuuttia, kunnes ovat auenneet. (Jos joku simpukka ei aukea, heitä pois, todennäköisesti kuollut ennen keittämistä ja saattaa aiheuttaa ruokamyrkytyksen.)

Nosta kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon pari kourallista varsisellerin lehtiä silputtuna, niitä saa olla paljon, turha nuukailla.

Vielä joukkoon 2 rkl voita ja puolikkaan sitruunan mehu. Siinä se.

Syöminen tapahtuu helpoiten tyhjää simpukan kuorta käyttäen, me emme edes kata ruokailuvälineitä pöytään. Lientä toki voisi syödä lusikalla, mutta me imeytetään sitä hyvään leipään.

Tämä on todellista pikaruokaa, alle puolessa tunnissa (jopa vartissa jos sipulin pilkkoja on nopea....) on erinomainen gourmet ateria pöydässä.

Ihan ei vetänyt vertoja Bruggen ravintolan annokselle, ensi kerralla enemmän sellerin lehtiä.

Kylmäsavustettua lohta ja kurkkua alkupalaksi

Pääruokaa odotellessa nautimme eilen näitä coctailpaloja:

Uusi yhdistelmä (meille), kylmäsavustettua lohta ja tuoretta kurkkua, raikasta ja maukasta. Idea löytyi Allt om Mat -lehden nettisivuilta.

Maun viimeisteli dippikastike jossa 2 dl ranskankermaa, 1 limen kuori hienona raasteena ja puolikkaan mehu, pari rkl hienonnettua tuoretta basilikaa ja hiven suolaa.

Kastiketta jäi tietenkin vaikka kuinka ja paljon, mutta eiköhän jämällekin jotain käyttöä keksitä. 

Hyvää oli, suosittelemme.

Kesäkurpitsa-tomaattipiirakka

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa... maukasta, yksinkertaista ja ennenkaikkea kaunista, illan ateria:

Reseptiä ei ollut, tämä meni improvisoiden suurinpiirtein näin:

Ainekset:

1 kpl valmis piirakkapohja (tai oma tekemä)

puolikas kesäkurpitsa

kolme isohkoa tomaattia

reilu purkillinen Chavroux pehmeää vuohenjuustoa

silputtua ruohosipulia

suolaa, provence yrttisekoitusta, mustapippuria ja olliviöljyä

Piirakkapohjan päälle levitin juuston ja ruohosipulin. Sitten ohuen ohuet kesäkurpitsaviipaleet ja tomaatit. Päälle oliiviöljy ja mausteet. 

200 asteessa 40 minuuttia.

Ei hassumpaa tavallisena torstai-iltana! (Meillä tehdään ruokaa lähinnä viikonloppuisin.)

Pintxos suomalaisittain

Vuosi sitten kesällä kiersimme baskimaata ja ihastuimme paikallisiin tapaksiin, pintxoksi niitä kutsutaan. Sunnuntaina vieraille alkupalaa miettiessä muistui mieleeni nämä pienet leipäset ja niinpä tein neljää eri sorttia. Pintxo (tai pincho espanjaksi) on tyypillisesti leivän päälle koottu annos jossa kokonaisuutta pitää kasassa coctailtikku. (Tikun yksi käyttötarkoitus lienee myös siirtää pintxo baarin tiskille ja tiskiltä asiakkaan lautaselle.)

Sardiinia öljyssä, ranskankermaa, grillattua paprikaa ja musta oliivi. Sardiiniksi valitsin espanjalaisen, oli muuten hyvää, selvästi parempaa kuin pohjoismaissa pakatut.

Serranokinkun sisällä homejuustoa (tässä tapauksessa black castello) ja päällä cantaloupemelonin pala.

Nuo kaksi edelliset olivat tosi helppoja tehdä, kahdessa seuraavassa piti jo sekoittaa ainesosia... mutta nopeita nämäkin. Ja mössöt tein etukäteen valmiiksi jäääkaappiin odottamaan. Itse pintxot kokosin ½-1 tuntia ennen tarjoilua, sen ajan odottivat huoneen lämmössä.

Tonnikalaa öljyssä (sekin espanjalaista), turkkilaista jugurttia, keitettyä kanamunaa, sinappia ja suolaa. Koristeena kirsikkatomaatin puolikas ja coctailkapris.

Hienonnettua artisokansydäntä, maitorahkaa, muutama tippa tryffeliöljyä, suolaa ja päälle chorizomakkaraa ja ruohosipulia.

Hyviä olivat, kiitos arla.se resepteistä. Saman linkin takaa löytyy muitakin ideoita pintxoihin, pohjoismaalaiseen tyyliin.

------------------------------------------------------------------------------------------------------

Syyskuu on alkanut ja niin ollen myös leikkokukkakausi. Ensimmäiseksi maljakkoon pääsivät gerberat, tulppaaneja odotellessa.....

Mexikansk tomatris med bönor och kallrökt lax till

"Du har inte bloggat på länge", sa Maja. Jag är inte dum, bara lite långsam, så jag förstod nästan omedelbart att hon tyckte det var min tur att fixa middagen....

I början av sommaren hade vi köpt en mattidning som hette "Fine Cooking - Summer Menus" som hade en hel del lovbara alternativ. Och på den vägen blev det, ris och bönor. Och lite kallrökt lax till.

Här bild av ingredienserna. Anchor Steam öl från San Fransisco fanns inte med i receptet så den drack jag.

Ingredienser jag använde:

• 1 "cup" ris (jag återkommer)
• En burk tomatkross
• Två matskedar olivolja (dvs. en "skvätt")
• Ett par vitlöksklyftor, finhackade
• En jalopeno, finhackad (kom från egen trädgård!)
• 1 burk "Kidney Beans" - receptet förespråkade "Black Beans" men vår köpman i Hangö (K-affären "Stigu") hade inte svarta bönor
• Två teskedar spiskummin
• 1 tesked "chili powder"
• 1/4 "cup" finhackad oregano (både blad och stjälk)
• 1/4 "cup" finhackad koriander
• Salt

Som vi alla vet vet är en "cup" ca. 2.4 deciliter.....

Ris - suck, ack och ve! När jag kokar ris brukar de två understa centimetrarna av "avlagringen" vara brun och hård. Hemma i stan har vi därför en riskokare som jag (ibland marginellt) lyckas bättre med. Men i Villa Sandi har vi inte riskokare, så jag köpte Uncle Ben's fullkornsris i "kokpåse". Släng en 125 grams påse i riklig mängd av kokande vatten och låt koka i 10 minuter. Ta ut påsen och låt rinna av. Fungerade jättebra, faktiskt. Lite salt skulle det vara i vattnet också, tror jag.

Nå, medan riset kokade gjorde jag följande;

• Lät tomatkrossen rinna av i en sil och tog tillvara ca. 2 deciliter av vattnet - dvs. "tomatvattnet"
• Sköljde bönorna väl i rinnade vatten
• Den finhackade vitlöken och jalopenon frästes i oljan i stekpanna tills vitlöken lätt brun - ca. 1 minut
• Tillsatte i stekpannan bönorna, spiskumminen, "chili powdern" och lite salt och rörde lätt om och "kokade" i en ½ minut
• Tillsätte "tomatvattnet" och lät sjuda (5-7 minuter) medan jag ibland försiktigt rörde om - när bönorna sugit in det mesta av vattnet fortsatte till följande steg
• Tillsatte tomatkrosset, riset, oreganon och koriandern och värmde tills riset varmt igen - rörde ibland försiktigt om - torde ta 1-2 minuter
• SERVERADE!
• Emottog beröm av Maja....

Här rishärligheten inför servering tillsammans med kall varmrökt lax. Passade bra ihop.

Inte helt otraditionellt valde jag att servera kall varmrökt lax till konstverket. Den gräslökspeppade varmrökta laxen inköptes i butiken "På Kroken" i Hangö by. Kall varmrökt lax med gräslök torde på spanska vara "Frio Salmòn de Ahumad de Cálida con Cebbolina". Kanske inte en nationalrätt i Mexico precis men passade bra.

Här Timotejs portion

Blev en helt lyckad kväll i Villa Sandi.