Ravunpyrstöä alkupalaksi

Näiden alkupalaleipien pohjalla on ystävän leipomaa saaristolaislimppua, tai pitäisikö kutsua joululimpuksi tähän aikaan vuodesta.

Päällä 'mössöä', jolle ei ole reseptiä eikä oikein inspiraation lähdettäkään. Lähinnä sellaisena voisi toimia Stockan herkun kalatiski jossa oli jonkinlaista rapusalaattia.

Minä sekoitin pilkottuja ravunpyrstöjä, ranskankermaa, Hellmannsin majoneesia, chilikastiketta, pippuria ja sitruunan mehua.  Koristeeksi muutama kokonainen ravunpyrstö, sitruunaa ja tilliä.

Kylmä shamppanja ruokajuomana ei tätä alkupalaa ainakaan huononna! Joten jos tämän illan menyy/iltapala vielä hakusessa....

Siika Walewska

Yksi kalaruokien tunnetuimpia klassikkoja, Walewska. Alunperin ymmärtääkseni tehty merianturasta, Suomessa lienee kuhaversio tunnetuin (kuulemma = lukemani mukaan myös Mannerheimin suosikkiruoka). Aito versio melkoinen luxusruoka, hummeria ja tryffeliä mukana reseptissä. Meidän tapa tehdä on sovitettu suomalaiseen perusperjantaihin (tai no, tällä kertaa eka arkipäivä joulupyhien jälkeen = kalavalikoima pienenlainen). Joten siikaa, kun ei ollut sjötungaa eikä kuhaa tarjolla. Sovelsimme tätä reseptiä, sieltä löytyy tarkemmat ohjeet ja määrät.

Kaksi ruodotonta ja nahatonta siikafilettä uunin kestävään vuokaan. Pinnalle suolaa ja päälle 1 dl Puljongin kalalientä ja saman verran kuivaa valkoviiniä. Leivinpaperi kanneksi (alumiinifolio oli loppu) ja 10 minuutiksi 200 asteiseen uuniin. Kypsyneet kalat talouspaperin päälle odottamaan jatkoa.

Tee Duchesse perunasose. Kuori, paloittele ja keitä perunat. Soseuta ja sekoita joukkoon voita,suolaa sekä kaksi kananmunan keltuaista. Pursota uunivuokaan. Timotej tapansa mukaan hoiti perunaosuuden, tälläkin kertaa erinomaisesti. Perunateatterin oppi kuulemma jo armeija-aikoinaan.

Kas näin, ei puutu kuin kalat ja kastike.

Kalat tuohon keskelle ja päälle kastike, joka syntyi seuraavasti: Sulata 30 gr voita, lisää joukkoon 2,5 rkl vehnäjauhoja, 2 dl Puljongin kalalientä, 2 dl kuivaa valkoviiniä, 0,5 dl vispikermaa ja mausta suolalla ja valkopippurilla. Kuumenna, sekoita huolella ja anna kiehua muutaman minuutin, sekoita sen jälkeen joukkoon yksi keltuainen.

Laita koko komeus uuniin ylälämpöön (meillä kiertoilma + grillivastus) 220 asteeseen kunnes sopivasti 'ruskettunut'.

Päälle kaadoin keon katkarapuja (ei, en lämmittänyt niitä mitenkään, turhaa mielestäni) ja koristelin vielä tillillä ja sitruunalla.

Tuskin tämä vastaa alkuperäistä hummereineen ja tryffeleineen, vaan kyllä oli tosi hyvää näinkin.

Paahdettuja pähkinöitä

Minä näin jouluaatonaaton aattona jo siirryn joulun jälkeiseen aikaan.... Ymmärtääkseni pähkinät kuuluvat monella joulupöytään ja niitähän saattaa olla jäljellä vielä joulun jälkeenkin. Silloin uunissa paahdetut, maustetut pähkinät tuovat mukavaa vaihtelua. Krisun luona näitä on usein ollut tarjolla. Reseptiä ei ole tullut kysyttyä, mutta netistähän löytyy. Alla yksi versio.

Sekoita n 300 grammaa erilaisia pähkinöitä (meillä pekaani-, hassel- ja saksan sellaisia sekä manteleita), 1 rkl oliiviöljyä, 1 rkl juoksevaa hunajaa, 1 tl paprikajauhetta ja 1 tl chilijauhetta. Sekoita ja levitä uunipellille.

Paahda 225 asteessa kymmenisen minuuttia, sekoita välillä. Anna jäähtyä ja nauti.

Tämä siis perusresepti, helppo muunnella maun ja tarjolla olevien mausteiden mukaan. Minä laitan ensi kerralla enemmän hunajaa. Yrttejäkin vois kokeilla.

Sopii vaikkapa glögin tai oluen seuraksi.

Graavisiikaa alkupalaksi

Tätä graavisiikasalaattia on olen tarjoillut useasti alkupalaksi. Milloin salaatin lehden päällä, milloin coctail-lasista ja välillä näin, Väinämöisen päällä.

Helppoa kuin mikä: pilko graavisiikaa pieniksi paloiksi. (Yllä olevan kuvan annoksessa on kahden keskikokoisen siikafileen lihat, siitä riitti vajaaseen kahteenkymmeneen Väiskiin.) Lisää pari ruokalusikallista ranskankermaa, mustapippuria ja tuoretta tilliä. Sekoita, koristele tillillä ja sitruunalla, nauti.

Katkarapupata

Sarjassamme 'eiks tätä todellakaan ole blogattu vielä'. Perheen pitkäaikainen suosikki, joka näköjään on unohtunut jakaa täällä. Ei sillä että olisi jotain ainutlaatuista tai ihmeellistä, mutta koska meidän mielestä tosi hyvää, niin varmaan kelpaa monelle lukijallekin. Alla oleva satsi on neäljälle aikuiselle.

Tähän alkuun pari raaka-ainetta, yllä paprikarenkaat (kolme paprikaa) ja alla katkaravut (n puoli kiloa). Katkarapujen laatuun kannattaa satsata, vaikuttaa kummasti lopputulokseen. (Toinen tärkeä ainesosa on chili ja sen määrä.)

Tee ensin tomaattikastike. Tällä kertaa se syntyi näin: kuullotin hienonnettua sipulia ja valkosipulia, lisäsin hummerifondia, tomaattipyreetä, pippuria, aleppochiliä, sokeria, yhden laakerilehden, desin verran valkoviinä ja kaksi purkkia Muttin tomaattimurskaa (ja purkkien huuhteluveden). Keittelin tunnin verran. Otin kattilan pois liedeltä ja lisäsin paprikarenkaat kastikkeeseen. Kansi päälle ja muhivat siellä sen aikaa kun söimme alkuruoan. Sitten katkaravut joukkoon ja kuumennus, valmista. Tarjoilin riisin kanssa.

Tuoretta oreganoa olisin laittanut koristeeksi, jos sitä olisi kotona ollut

Kiitollinen vierasruoka, liki kaiken voi tehdä etukäteen. Kastike vain paranee odottaessaan (tomaattikastiketta ei yleensäkään kannata hosuen tehdä), saa mielellään tekeytyä pitkäänkin.

Back to the 80's - katkaravulla täytetty avokado

Lounaspöydässä tuli puheeksi avokado ja siinä joku muisteli 80-lukua, jolloin katkaraputäytteinen avokado oli uutta, hienoa ja vähän luksustakin. Kuulosti hyvältä, joten iltapalaksi tein ja tarjoilin tätä klassikkoa:

Oli hyvää, raikasta ja varmaan terveellistäkin. Tarvitset kypsiä avokadoja, ranskankermaa, majoneesia (Hellmanns), chliikastiketta (sitä ketsupin tapaista), tuoretta tilliä, sitruunaa ja katkarapuja. Niin, jos haluat, muikun mätiä koristeeksi.

Puolita avokadot ja koverra suurin osa hedelmälihasta. Purista sitruunan mehua puolikkaisiin.

Soseuta avokadon sisus haarukalla. Lisää karkeasti pilkotut katkaravut. Lisää kastiketta sopivassa määrin; kastikkeen sekoitin ranskankermasta ja majoneesista (n 1:1), chilikastiketta, hienonnettua tilliä ja sitruunan mehua mausteeksi.

Täytä avokadon puolikkaat sekoituksella. Koristele kokonaisilla katkaravuilla, muikun mädillä, sitruunalla ja tuoreella tillillä.

Puoilikas avokado ruokailijaa kohden lienee sopiva alkupalaksi. Meidän perjantai-illan herkkua varten tein kaksi puolikasta per nuppi.

Glögimarmelaadi

Näin Santa Marian kotisivuilla reseptin glögimarmelaadille. Houkutteli ja ajattelin että sen tekeminenhän sujuu helposti. Niin tekikin, vaan ei reseptin mukaisesti. Sillä ei ollut kotona kuivattuja luumuja, ei glögimausteita, ei avattua punaviinipulloa eikä itse asiassa edes sokeria..... Vaan periksihän en anna, joten:

Glögimausteiden sijasta käytin valmista glögiä joka tein Pauligin kapselikoneella. Kaksi kapselia glögiä pienemmällä vesimäärällä, noin 1 dl valmista glögiä.

Stockalta oli kotiin tullut pari isoa tuoretta luumua, lähikaupasta kipaistiin hakemassa hillosokeria. Nyt alkoi olla raaka-aineet kasassa.

Pilkoin luumut pieniksi (200 gr luumua, punnitsin varta vasten(!)), laitoin ne kattilaan ja lisäsin joukkoon sen 1 dl valmista glögiä, 50 gr hillosokeria ja n 6 kokonaista neilikkaa. Maustoin myös portviinillä, n 4 rkl.

Keittelin 20-30 minuuttia, otin neilikat pois joukosta ja annoin jäähtyä.

Nauttiin iltapalaksi Mouhijärven Vilhon (=juusto), Helsingin Meijeriliikkeen Klippanin (kuten myös), fasaanipateen ja tuoreen päärynän kanssa. Oli hyvää, mukava jouluinen hillo joka sopi Cumberlandin sijasta pateen pariksi ja myös juuston makupariksi. Suosittelen.

Muuten, huomasin että viimeksi (=eka kerran) kun tein hilloa käytin siihen neljä persikkaa, nyt kaksi luumua, seuraavan kerran raaka-aineena yksi mansikka jos sama puolittuminen ja hedelmän pienentyminen jatkuu?!?

Surkål men inga sura miner

Surkål har vi gjort också förut och till och med två gånger. Första gången lyckades det bra men andra gången kontaminerades processen med ovälkomna mikrober och resultatet var oätbart.

Instruktionerna jag har är antagligen från Dagens Nyheter nån gång i början på 1990-talet.

Här är majoriteten av råmaterialet.

 Ingredienser per 1 kilo av färdig surkål:

• Vitkål (1 kg kål ger 1 kg surkål, så där ungefär)
• 2-3 teskedar salt
• 2 teskedar kummin
• 6 st enbär
• 1 tesked koriader eller 1 tesked senapsfrön (denna gång blev det senapsfrön)
• 2 st friska och fina äpplen (sjuka och fula duger ej)

Riv kålen fint. Jag är lite (bara lite?) envis så jag envisades med att skära strimlor med en kniv. Inte bra för hela processen blev ganska jobbig på det sättet. Nästa gång skall jag på nåt sätt köra kålen i mycket fina strimlor i en matprocessor. Skär loss rotstocken och riv mycket fin och blanda in i kolen. Lär ge inläggnigen "extra fin smak". Vete tusan!

Mät upp och blanda kryddorna.

Skär de två äpplena i tunna skivor (med skal och kärnor kvar).

Varva kål och äppelskivor i en stor rostfri bunke och stöt fram och tillbaka med knuten näve. Det skall enligt instruktionerna ta fem till tio minuter för att kålen skall safta till sig rejält men för mig tog det 30 minuter. Jag hade nog för grova kålstrimlor.....

Det här var tungt jobb!

Sedan packar man kålen i en stor glasburk. Se till att all kål täcks av vätska, dvs. kålsaften. Blanda in kryddorna när du packar kålen i burken. Man kan sätta ett helt kålblad överst för att "tvinga" ner kålstrimlorna i saften.

Här är kålen i burken och bara väntar.

Låt burken stå i rumsvärme i två dygn och flytta sedan till något svalare utrymme (15-18 grader) och låt stå i 2-3 veckor. ÖPPNA INTE BURKEN UNDER PROCESSEN SÅ ATT INTE HÄRLIGHETEN KONTAMINERAS OCH BLIR FÖRSTÖRD. Sen kan man smaka och kolla om resultatet blev OK. I kylskåpet håller sig kålen ätlig i flera månader.

Peuramakkara, dvs.korv gjord på hjort, eller hur det nu blir.

Med Maja avnjöt vi kålen tillsammans med hjortkorv. Bröderna Räsänen i Bjärnå (Perniö på finska) lyckades med konststycket att fälla två hjortar. Innerfiléerna togs tillvara för oprocesserad konsumtion (antagligen steker de dock dem....) och resten av köttet kärrades till Perniön Liha Oy (Perniös Kött Ab) som också tidigare gjort korv av hjort till och enbart för bröderna Räsänen. Enligt överenskommet recept! Jag var i Perniö och hälsade på vännen Arto som hade fått en låda med vakuumförpackad korv av Räsänens. Arto begåvade mig med några paket. Tack för det!

Öl från ett mikrobryggeri i Rosla i Hitis skärgård.

Som dryck hade jag införskaffat ett mindre känt öl, dvs. från bryggeriet Rousal på Rosala. En "Ale" men det gick bra det med.

Enligt instruktioner från Bjärnå skall korven stekas, inte kokas.

Ja, så här blev det då en oktoberfest till i Villa Sandi. Både kålen och korven hantverksmässiga produkter. Senapen och gurksalladen från K-affären. Lyckat blev det!

Var inte rädd för att prova göra surkål. Det västa som kan hända är att det misslyckas. Och alltid kan man ju i uppfostrande syfte hota barn med surkål!