Pita-bröd

Jag lovade göra pitabrödet till vår östmedelhavsmiddag söndag kväll.

Det lyckades bra!

Maja har väl redan bloggat resten.

Maja bakar ogärna för man skall; a) noga läsa instruktionerna, b) mäta ingredienserna noggrant, och, c) unvika att "skynda i onödan" ("hosua" på finska).......

Här en del av ingredienserna för kvällens middag. Allt behövs inte för bröden
 men notera min fina degmaskin i bakgrunden. Lite som en slutscen i en
James Bond-film med en stor maskin som "gapar".

Recept från receptfavoriter.se via min nya iPad Air. Inte att undra på att bröden blev ganska fluffiga/luftiga och extra fina.

Nå, hur som hellst, här ingredienserna/instruktionerna som jag följde ganska noggrant:

Ingredienser:

• 25 gram jäst
• 2 dl vatten (jag satte nog 2,2 dl för smeten såg ganska torr ut i degmaskinen)
• 5,5 dl vetemjöl
• 1 tsk salt
• 1 tsk socker
• 3 tsk olivolja

Tillagning:

• ljummet vatten från kranen och jästen smulades uti detta vatten
• tillsatte salt, socker, olivolja och rörde sedan om
• in i degmaskinen och tillsatte vetemjölet sådär så småningom - blev lite torrt så därför extra vatten som nämnt ovan - körde väl i degmaskinen 2-3 minuter med varierande hastighet, men ganska långsamt överlag
• sen in i en annan bytta och handuk på och fick jäsa i 45 minuter
• sedan upp på arbetsbordet som var "mjölat" och tillverking av en "korv" som skars uppp i 8 lika stora delar
• delarna (med rimlig tillsättning av mjöl i "skärsåren") plattades till till ca. 1 cm tjocka plättar och förflyttades till 2 st bakplåtar (dvs. 4 st per bakplåt). Bakplåtspapper användes.
• fortsättningsjäsning i ytterligare 30 minutes under handuk
• in i ugnen som skall vara på maximum, dvs.  250 grader. Jag hade luftcirkulationen på så båda plåtarna in på en gång. Sju (7) minuter enligt insruktionerna men stackarna såg lite bleka ut så en plåt i taget fortsatte jag i ca. 2 minuter till under grillgallret. Då blev färgen rätt, evs. blygt bruna på ovansidan.

Här fördelning efter första jäsningen. Notera mängen mjöl på arbetsytan för annars är det väldigt klibbigt.
Undvik att skära i fingrarna för det gör antagligen ont och degens estetiska egenskaper blir lidande.

Här härligheten blygt brunstekta efter extra utsättning för radiation i grillen i ugnen.

Det blev faktisk helt bra och det var lätt. Lätt som en plätt, skulle man kunna säga!

Falafel, hummus, israelilainen salaatti ja pitaleipä, illallinen lähi-Idän tyyliin

Sunnuntaiaamuna pohdittiin saman päivän illallista ja päädyimme tekemään falafeleja, pitaleipää, hummusta ja israelilaista salaattia.

Tästä se lähtee. Timotej otti vastuun pitaleivästä, varmempaa niin. Maja huolehti muista ruokalajeista.

Hummus tehtiin vanhan, hyväksi todetun reseptin mukaan. Israelilaisesta salaatista kuva alla. Varsin yksinkertaista: tomaattia, kurkkua, paprikaa, punasipulia, minttua, persiljaa ja mausteena oliiviöljyä, sitruunan mehua, suolaa ja mustapippuria.

Falafel tuotti ensin hieman ongelmia, useimmat reseptit kun ehdottivat kuivattuja kikherneitä ja yön yli liotusta. Ei tällä(kään) kertaa oikein onnistunut meidän suunnitelmaamme. Päädyin siis purkkikamaan.

Falafeltaikina

Ruokailijoita oli vain me kaksi, hummusta jäi hieman, samoin falafeleja, mutta korkeintaan yksi ruokailija enemmän olisi voinut tällä määrällä saada vatsansa täyteen. Falafeleja tuli annoksesta 18, me onnistuttiin syömään niistä 12..... Hyviä olivat, siis.

Kaksi purkkia kikherneitä, yksi keskikokoinen sipuli silputtuna, pari valkosipulin kynttä murskattuna, 1 tl suolaa, vajaa 1 tl juustokuminaa, puolisen tl cayannepippuria, muutama rkl silputtua tuoretta persiljaa ja korianteria monitoimikoneeseen. Sekoita kunnes taikinamaista, mutta ei täysin sileätä (kts kuva yllä). Sekoita joukkoon vielä 1-2 rkl vehnäjauhoja. Anna vetäytyä puolisen tuntia (tai pitempään) jääkaapissa. Muotoile pullat ja friteeraa kuumassa öljyssä muutama minuutti ja nosta talouspaperin päälle valumaan.

Tarjoile kuumat falafelit israelilaisen salaatin ja hummuksen kanssa lämpimän pitaleivän sisällä. Timotej varmaan bloggaa pitaleivän teon lähipäivinä.

Nam! Muita sanoja ei varmaan tässä yhteydessä tarvita. Olimme kyllä aika ylpeitä yllättävänkin aidosta mausta.

Parempi kalakeitto

Loistava kalakeitto jota tuli nyt tehtyä pitkän tauon jälkeen. Suosittelen, tää on todella hyvää!

Pitkä lista aineksia, mutta helppo tehdä. Tarvitset neljälle:

• kalaa, meillä turskaa, oliskohan ollut 300-400 grammaa
• 1 sipuli
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 rkl tuoretta timjamia
• 5 dl (Puljongin) kalalientä
• 1 rkl hummerifondia
• 2 dl kuohukermaa
• 2 dl valkoviiniä
• 2 rkl tomaattipyreetä
• 2-3 perunaa
• 1 rkl konjakkia
• 1 paketti sahramia
• 1 rkl fariinisokeria
• 1 rkl hienonnettua tilliä

Lisukkeet: katkarapuja, kermaviiliä, keitettyä parsaa ja tuoretta timjamia

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota ne ja timjami öljytilkassa. Lisää hummerifondi ja tomaattipyree. Sen jälkeen viini, kerma ja kalaliemi. Keitä kokoon vartin verran ilman kantta. Lisää kuoritut ja pilkotut perunat, keitä kunnes ovat kypsiä. Tähän asti voit tehdä etukäteen ja jatkaa sitten kun on ruoka-aika. Lisää keittoon konjakki, sahrami, fariinisokeri, tilli ja kalat. Kiehauta ja keitä kunnes kalat kypsyneet. 

Tarjoillessa lisää lautaselle keitettyä parsaa, kermaviiliä, katkarapuja ja timjamin oksia.

Lisäksi oli tarjolla juustokierteitä, kts edellinen postaus.  Tässä keitossa on maut kohdallaan, varsin täyteläistä.

Juustokierteet

Minusta ei ole leipojaksi. Se on käynyt varsin selväksi vuosien mittaan. Jossain lehdessä oli viiden kohdan lista miten leipominen epäonnistuu, tai mitä pitäisi tehdä ettei epäonnistu. Timotejta nauratti kummasti kun sitä luin: 1. lue koko resepti etukäteen.... seriously, sehän on ajan hukkaa. 2. mittaa ja punnitse aineet... tämä on astetta vaikeampaa ja 3. älä hosu..... tämä on yksinkertaisesti mahdotonta. Nelos- ja viitoskohta jäivätkin sitten lukematta....

Ehkä tämäkään ei ole varsinaisesti leipomista, mutta lopputuloksena on leivonnainen.

Voitele valmiit lehtitaikinalevyt kananmunalla, ripottele päälle parmesaaniraastetta. Ja sama toiselle puolelle. Leikkaa levyt neljään suikaleeseen.

Kierrä ja asettele leivinpaperille. Paista 200 asteessa kunnes saaneet sopivasti väriä, siihen meni noin vartti.

Sopii erinomaisesti keiton kanssa, paremman kalakeiton resepti tulossa.

Ramseyn chilipähkinät tai Villa Sandi Cashew Chili Dreams

Nyt löytyi erinomainen pähkinäresepti. Aiemmin tein näin, nyt muutaman mutkan kautta minulle päätyi resepti joka on kuulemma alunperin Gordon Ramseyn pubiruokakirjasta.

Olen tehnyt kaksi kertaa tällä tavoin ja jälkimmäisellä kerralla tuli niin hyviä että enpä taida enää viilata aineita tai tekotapaa.

Sekoita 400 grammaa cashewpähkinöitä, 3 rkl tomusokeria, 1 tl cayannepippuria, 1 tl suolaa, muutama varvi mustapippurimyllystä ja 2 tl vettä. Kaada sekoitus kuumalle teflonpannulle. Sekoita ahkerasti ja anna sokerin karamellisoitua ja pähkinöiden ruskettua. Väriä ei uunissa enää tule lisää, joten tämä on se vaihe jos maku ja väri määräytyy.

Siirrä sitten sekoitus uunipellille leivinpaparin päälle, laita 140 asteiseen uuniin. Noin puolen tunnin jälkeen, ota lämpö pois ja lähde jumppaan. Kotiin tullessa ota pelti ulos jäähtyneestä uunista ja korvaa jumpassa kulutetut kalorit.

Nää on tosi hyviä ja tosi koukuttavia! Mutta pähkinäthän ovat terveellisiå.....

Timotej antoi näille nimeksi: Villa Sandi Cashew Chili Dreams.  Tiedätte siis mitä odottaa kun meillä käytte tämän jälkeen.

Omassa rasvassaan kypsytetyt ankankoivet

Kotitekoinen duck confit oli ajatuksena, mutta aikaa ei ollut ihan niin paljoa kun ohje olisi vaatinut (pari päivää olisi ollut tarpeen.....). Joten googlasin ja löysin nopeat 'fuskaajan ankankoivet', joiden tekeminen sopi meidän aikatauluume. No, nopeus on suhteellista, noin viisi tuntia tähän meni. Ok, lopptulos ei toki aito confit siinä mielessä että nämä tuli heti nautittavaksi, kysessä ei siis säilyke kun tekee tämän ohjeen mukaan. Sen sijaan saat erinomaisen illallisen!

Nahka pitää koiven jotenkin kasassa lautaselle asti

Resepti jota käytin löytyy täältä. Aikaa meni kyllä tuplasti tuohon ohjeen mukaiseen 2,5 tuntiin verrattuna. Etenkin rasvan sulattaminen vei aikaa. Pidin myös uunissa pitempään kuin 90 minuuttia, mutta se johtui siitä että oli muuta puuhaa ja annoin ruoan muhia reilu kaksi tuntia.

Laita padan pohjalle hieman oliiviöljyä (1-2 rkl, sen verran että pohja peittyy ohuelti) ja sen päälle suolatut ankankoivet nahkapuoli alaspäin. Kuumenna ja pidä miedolla lämmöllä kunnes kutakuinkin kaikki ankanrasva on sulanut, sitä tulee melkoisesti! Taisi viedä tunnin, puolitoistakin.

Seuraavana vuorossa rasvan kuumennus ja kopien ruskistus

Sen jälkeen nosta levyn lämpöä reippaasti ja anna koipien ruskistua kuumassa rasvassa molemmin puolin. Nosta koivet padasta, pienennä keskilämmölle ja laita öljyyn 4 sipulia siivuina, sekä hieman suolaa. Sekoita ja anna sipulisiivujen pehmitä kannen alla 15 minuuttia ja sitten saman verran ilman kantta.

Laita sitten ankankoivet takaisin pataan sipulien lomaan, kaada joukkoon puoli litraa valkoviiniä, lisää 10 laakerinlehteä ja nippu tuoretta timjamia.

Nosta pata uuniin, 180 astetta ja anna muhia vähintään 90 minuuttia. Valmista nautittavaksi!

Tein lisukkeeksi Belugalinssejä, joihin makua toi keitinvedessä olleet puolikas sipuli, kaksi neilikkaa (kiinni sipulissa jotta poistaminen onnistui), yksi valkosipulin kynsi, laakerinlehti ja pieni nippu tuoretta timjamia.

Valmiit linssit saivat vielä oliiviöljy-punaviinietikka-mustapippuri kastikkeesta lisämakua ja raikkautta.

Pulled pork, nyhtöpossu on ollut viime aikojen ravintoloiden ja blogien suosikkiruoka. Tässä sille seuraaja, nyhtöankka. Liha suorastaan tippuu luista ja suurin osa rasvasta jää kattilaan.

Lettukestit

Tässä iltana eräänä oli pari teini-ikäistä luonamme ja päätin pitää 'lettukestit' illalliseksi. Aikuisille olisin varmaan paistanut blinejä, mutta tää oli itse asiassa varsin kätevä juttu: tavallaan tuli alkupala, pää- ja jälkiruoka tehtyä kerralla.

Tässä alkupala (katkaraputäyte) ja pääruoka (kinkku- ja porotäytteet)

Timotej paistoi kasan pieniä lettuja ja minä tein kolme suolaista täytettä vierailijoiden avustuksella. Kolmea makeaakin oli pöydässä jälkiruokalettuja varten, niissä ei kyllä ollut mitään valmistelemista: mansikka-, kuningatarhilloa ja Nutellaa. Näistä aineksista jokainen teki oman makunsa mukaan suolaiset ja makeat versiot.

Katkaraputäytteeseen tuli ranskankermaa, sitruunamehua, mustapippuria ja paljon tilliä, niiden katkarapujen lisäksi. Kinkku sai seurakseen purjoa ja mustapippuria. Poroa maustoi rosepippuri. Molemmissa myös ranskankermaa. Sen määrän kanssa kannattaa pysyä kohtuudessa kaikissa kolmessa täytteessä, tarkoituksena pitää mössöt kasassa, mutta ei tehdä niistä liian raskaita. Yksi purkki ranskankermaa riitti neljälle näihin kolmeen mössöön (80 gr poroa, ehkä 150 gr kinkkua ja vähän reilummin katkarapuja) ja kinkkutahnaa syötiin vielä aamiaisellakin vaalean leivän päällä.

Kuvia ei tullut otettua näitä kahta enempää, mutta tuskin tarpeenkaan. Oli mukava ilta, täytteet tehtiin yhdessä ja lopputulos miellytti kaikkia. Kiva idea, pitääpä muistaa jatkossakin.

Makeitakin täytteitä olisi voinut tehdä, vaikka marjarahkaa, tai jotain pähkinäistä. No, ensi kerralla sitten.

Bataattipihvit

Melkoinen fuusio tästä ruoasta tuli, intialaisia mausteita ja magno chutneya, japanilainen kuorrutus, ja pääraaka-aineen, bataatin, miellän amerikkalaiseksi.

Alunperin viime viikolla piti tehdä bataattilaatikkoa, mutta jossain vaiheessa kaupassakäynnin jälkeen se muuttuikin bataattipihveiksi. Jostain nettisivulta tuli ajatus, nyt just en sitä reseptiä enää löydä, ja toisaalta tää tehtiinkin aika soveltaen

Kuusi pihviä syntyi yhdestä isosta bataatista (n puoli kiloa) ja yhdestä porkkanasta. Ne raastettiin. Joukkoon sekoitettiin pala purjoa pilkottuna, 2 tl korianteritahnaa, 1 tl juustokuminaa, vajaa 1 tl suolaa, yksi keltuainen.

Sekoitus oli aika märkää raastamisen jälkeen, poistimme suurimmat nesteet painelemalla siivilän läpi. Muotoiltiin pihveiksi ja kuorrutettiin kevyesti pankolla (korppujauho ajaa saman asian, mutta kun on pankoa kaapissa, niin pitäähän sitä käyttää).

Paistettiin voin ja oliiviöljyn sekoituksessa.

Tarjoiltiin ranskankerman, magno chutneyn ja purjon kanssa.

Positiivisella tavalla jännä makuyhdistelmä, tykkäsimme. Ensi kerralla annan nesteen valua pitempään, muita muutoksia ei tarvita.