sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Bönsallad - kidneybönor med rödlök

Jag, Timotej, fick i uppgift att göra en bönsallad till fonduen. Googlade och fann en under benämningen "Bönsallad med rödlök".

Verkligen lätt att göra. För sex personer:

  • 2 st små (?) tetror med färdigkokta kidenybönor. Sköljdes väl under rinnande vatten för att bli av med slemmet.
  • en liten rödlök först delad i två halvor och sedan halvorna delade i fyra delar och sedan strimlade så fint som möjligt
  • en liten chili (pepparfrukt), modell mild, ganska finhackad.
  • persilja som dekoration på.
  • olivolja och balasamvinäger bladades med bönorna, rödlöken och chilin.

Salladen fick dra ca. en timme innan servering. Persiljan satte jag som garnering just innan servering.


Här salladen. Passade väldigt bra med köttet. Vi hade två tonåringar med på middagen och de åt av salladen med god aptit. Numera är ynglingar öppna för ny mat. Själv skulle jag aldrig ha ätit en bönsallad som tonåring!

Hör en bild av alla sallader som serverades med fonduen. Nästan vegetarisk afton.....
Lätt som en plätt och väldigt god. Enligt instruktionerna passar den bra med grillad mat.

"Kidney Beans" heter verkligen "kidneybönor" på svenska och "kidneypapu" på finska. Jag kollade i ordboken.

Ja, "njurbönor" låter ju inte särskilt aptitretande!

Munuaispavut.....

lauantai 22. helmikuuta 2014

Vuohenjuustolla täytetyt ja serranokinkulla päällystetyt taatelit uunissa

Kivetkin näemmä päässeet mukaan kuvaan
Taatelit ovat suurta herkkua, varsinkin kun Stockalta saa hyviä sellaisia irtomyynnissä. Ne valmiiksi pakatut ylimakeat eivät minulle kelpaa. Yleensä syön taatelit sellaisenaan, mukava välipala ja karkin korvike. Tällä kertaa niistä tehtiin shamppanjan pari illallisen alkuun, vuohenjuustolla ja serranolla täydennettynä.

Yläkuvassa taatelit ovat jo kivettömiä, Timotej näppäräsormisena hoiti homman. Alakuvassa hän on täyttänyt kolot vuohenjuustolla.


Sen jälkeen kiedoin taatelit serranokinkkuun ja paistoin 200 asteissa uunissa kunnes juusto sulanut ja kinkku rapeutunut. Tietenkään en katsonut kelloa kauanko siihen meni (vartti?). Vieraat tulivat juuri silloin ja itse asiassa viime hetkellä otin taatelit ulos uunista. Eivät onneksi palaneet!


Tökkäsin jokaiseen vielä coctailtikun uunista ottamisen jälkeen, niin oli helppo siirtää tarjoiluastiaan ja siitä suuhun. Ovat parhaimmillaan haaleina.

Tämä kuuluu taas siihen minun lempiruokasarjaani;: nopeaa, helppoa ja maukasta. Ei vaadi kokkaustaitoja ja vaikea epäonnistua (kunhan muistaa ottaa ulos uunista...)

torstai 20. helmikuuta 2014

Kvinoasalaatti




Yksi fondue-illallisella tarjoilluista salaateista tulee tässä. Punaista kvinoaa, omenaa, juustoa, fenkolia, rucolaa, punasipulia ym. Modifioitu tästä reseptistä.

Reseptistä tulee aika iso annos, minä n puolitin sen ja silti me kuusi syöjää (toki oli paljon muutakin tarjolla) emme kippoa tyhjentäneet. Jätin myös sellerin pois siitä yksinkertaisesta syystä että unohdin ostaa...


  • 1 dl punaista kvinoaa
  • suolaa
  • oliiviöljyä
  • 1 punasipuli siivuina
  • 1 rkl viinietikkaa
  • kourallinen rucolaa
  • goudaa (tai muuta vahvahkoa juustoa) kuutioituna (ehkä desin verran)
  • vajaa Granny Smith omena kuutioituna
  • ½dl saksanpähköitä paloiteltuna
  • ½ dl kuutioitua fenkolia
  • kuivattuja karpaloita

Kastike
  • 1-2 rkl oliiviöljyä
  • 1-2 tl sherryviinietikkaa
  • mustapippuria ja suolaa maun ja tarpeen mukaan

Kvinoa jäähtyy
Huuhtele kvinoa ja keitä suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan, n 15 min. Kaada keitinvesi pois, sekoita. Jätä kattilaan kannen alle jäähtymään kunnes huoneenlämpöistä.


Muut ainekset kulhossa valmiina
Kvinoan kiehuessa kuullota sipulia hetki oliiviöljyssä, lisää viinietikka ja anna kiehua hetken. Ota pois liedeltä ja anna jäähtyä.

Sekoita kulhossa kaikki ainekset. Sekoita kastikeen aineet keskenään ja lisää salaatin joukkoon. Valmista.



Kvinoa on sekä hyvää että terveellistä, sopii myös keliaakikolle ja karppaajalle.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Lihafondue - hyvää ja mukavaa illallistamista

Edellisestä kerrasta taitaa olla jo muutamakin vuosi ja nyt taas, viime lauantaina, katettiin pöytä kuudelle lihafonduen ympärille. Ja taas kerran todettiin että tämä pitää muistaa useammin. Ensimmäinen, vielä käytössä oleva fonduesetti on vuodelta 1985, joten ihan vasta-alkajia emme asian suhteen ole.

Fonduekattiloita, ruokailijoita ja viiniä vaille valmis pöytä
Tarjolla kolmea salaattia, kolmea kastiketta ja kolmea lihaa. Syöjiä tosin kuusi ja fonduekattiloita kaksi.... (Mielestäni neljä ruokailijaa kattilaa kohden on ehdoton raja lihafonduessa, jotta öljy pysyy tarpeeksi kuumana.)


Possun sisäfilettä, lampaan ulkofilettä ja naudan marmoriulkofilettä. Marinoin kunkin sortin omassa marinaadissaan muutaman tunnin ennen ruokailua. Noin tuntia ennen otin lihat huoneenlämpöön ja kuivasin kaiken marinaadin pois (tärkeää, jos nestetää jää lihan pintaan öljy roiskuaa lihaa kypsennettäessä, ei kivaa).

Possun marinaadissa oli hunajaa, sherryä, soijaa, öljyä, valkosipulia. Nautaan toi makua punaviini, sipuli, valkosipuli ja öljy. Lampaan marinoin kahvi-soija-öljy-viherpippuri-sekoituksessa.


Kuumensin öljyn kattiloissa liedellä, ja kaadoin sitten kuuman öljyn fonduekattiloihin. Öljyn lämpötila oli 185C siirettäessä. Lihalientäkin näkee lihafonduessa käytettävän, meidän mielestä öljy kuitenkin parempaa, enemmän paistettua kun keitettyä lihaa.


Kolme kastiketta: chimichurri, piparjuurella maustettua ranskankermaa ja majoneesi-ranskankerma johon maun toi sweet chili kastike ja chili flakes.


Kolme salaattia, kahden etualalla olevan reseptit tulossa. Takana modifioitua 'israelilaista salaattia'


Tässä kuvassa näkyy fonduekattilatkin. Tuo kuparinen on se vuodelta 1985 (häälahja!) ja toinen, valurautainen on ostettu myöhemmin, jotta tätä herkkua voi tarjota isommallekin joukolle. Kuten kuvasta käy ilmi, meidän ruokapöytä on lasinen, siitä on helppo poistaa öljyn roiskeet seuraavana aamuna. Jos pöydän pinta on 'herkkää' materiaalia, suosittelen suojaamista, aina jokunen tippa öljyä päätyy kattilan ja lautasen väliin pöydälle.

lauantai 8. helmikuuta 2014

Talvinen salaatti nr 2

Kyllähän näitä syömäkelpoisia salaatteja löytyy talvellakin, kunhan jaksaa nähdä vähän vaivaa identifiointivaiheessa. Timotej saa kunnian tämän bongaamisesta. Ei ihmekään että hän tämän huomasi, punakaalia.....


Tässä on tarjolla c-vitamiinia appelsiinista, hyviä öljyjä avokadosta ja pähkinästä ja inkivääriäkin pidetään varsin terveellisenä. Plussana vielä hyvä maku.

Tarvitset: punakaalia (arviolta 200 gr), rucolaa (ehkä 50 gr), appelsiinin, avokadon, palat purjoa (5-10 cm) ja inkivääriä, limetin, pähkinöitä tai manteleita, oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria.


Siivuta punakaalista ohuita suikaleita juustohöylällä. Laita siivilään ja kaada litra kiehuvaa vettä päälle. Anna veden valua pois saman tien ja kaali saa jäädä siivilään jäähtymään. Pehmenee ja miedontuu.


Sillä aikaa kuori ja pilko appelsiini, avokado ja purjo ja laita kulhoon rucolan kanssa. Tee salaatinkastike: 1 rkl oliiviöljyä, puolen limetin mehu, raastettua inkivääriä (1-2 cm pala), suolaa ja pippuria. Lisää kaali ja salaatinkastike kulhoon, sekoita. Tarjoillessa lisää annoksen päälle myös (paahdettuja) pähkinöitä tai manteleita.


Salaatinkastikkeen inkivääri tekee tästä oikein hyvää, olettaen että tykkää inkivääristä.....

tiistai 4. helmikuuta 2014

Peurapullat pannulla ja perunamuusi uunissa = peuraa Walewskan tyyliin

Sain kasan peuranlihaa eri muodoissaan, yllättävä ja mieluinen lahja. Ensimmäisenä käyttöön tuli jauheliha, tein niistä lihapullia kermakastikkeessa. Tarjoilu tehtiin normaalista poikkeavalla tavalla:


Lihapullataikinaan tuli 800 gr lihaa, 1 kananmuna, yksi sipuli pilkottuna ja kuullotettua, 2 desiä kermaa, desin verran korppujauhoja, kourallinen kuivattuja suppilovahveroita (jotka hienonsin huhmareesta liki tomuksi), suolaa ja mustapippuria. Paistoin voissa parissa erässä. Eka eri meni jääkaappiin odottamaan myöhempää käyttöä. Toisen satsin päälle kaadoin sekoitusta jossa pari desiä kermaa, 1-2 rkl soijaa ja ½ rkl dijonsinappia. Pullat kypsyivät sitten kastikkeessa, joka samalla keihui kokoon.



Timotej teki perunamuusia, samalla tavalla kuin siika Walewskassa. Pursottaminen alkaa käydä häneltä varsin kätevästi.

Tähän asti voi hyvin tehdä valmiiksi etukäteen. Alkuaruoan (esim edellisen postauksen talvinen salaatti, kuten meillä) jälkeen sitten sopiva aika laittaa muusivati uuniin ja kuumentaa lihapullat kastikkeessaan.

Muusivati oli uunissa ehkä viitisen minuuttia (kiertoilma ja grillivastus) 220 asteessa, kunnes muusi kuumaa ja hieman saanut väriä. Vati ulos uunista, lihapullat kastikkeineen muusin keskelle ja ateria oli valmis. Lisukkeena suolakurkkuja.


Usein sanotaan että riistapulliin 'pitäisi' laittaa mukaan naudan- ja/tai possunjauhelihaa. Minusta se on vähän hassua, näidenhän on tarkoitus maistua riistalta, ei tavallisilta lihapullilta.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Salaatti voi olla hyvää talvellakin

Nyt on todistettu että salaatti voi olla sekä hyvää että raikasta vaikka onkin helmikuu ja ostokset tehtiin Suomessa. Suomalaista ei tässä kyllä ole muuta kuin punasipuli.....


Appelsiinit ovat nyt tosi maukkaita, niitä tulee syötyä sellaisenaan. Viimeksi aamulla, samalla kun mietin tämän päivän ateriaa. Ei siis yllättävää että mieleeni nousi vanha klassikko, appelsiini-sipuli-salaatti (hyvää!) ja sen inspiroimana syntyi tälläinen versio. Rucolaa, punasipulia, appelsiinia ja fetaa. Kastikkeeksi oliiviöljyä ja vähän mustapippuria. Syötiin alkupalaksi, näin tuli vitamiinit nautittua ensimmäisellä lautasella.