Kotitekoinen näkkileipä, osa 3

Ennen joulua tein vielä kolmannen version kotitekoisesta näkkäristä. Tästä tuli minun suosikkini. Eka oli ehkä turhan jauhoinen, toisessa taas liian vähän jauhoa, tämä juuri sopiva. Ja Timotejn ideasta otin vaarin ja laitoin hieman chilihiutaleita mukaan. Ei tullut tulista näkkileipää, mutta sellainen chilin aavistus vain, oikein hyvä idea!

Pohjana oli versio 2, mutta lisäsin taikinaan 1 dl spelttijauhoja ja veden määrää vastaavasti sen verran että taikinasta tuli sopivan löysä. Tässä siis taikinan kokonaismäärä hieman isompi, muttei siltikään tullut liian paksu levy yhdelle uunipellille.

Tässä vielä ohjeet:
Sekoita kulhossa: 1½ dl kuorimattomia sesamin siemeniä, 1 dl kuorittuja sesamin siemeniä, ½ dl auringonkukkasiemeniä, 1 dl pellavan siemeniä (toki voit tehdä oman siemensekoituksen, esim kurpitsan siemenetkin sopivat tähän hyvin), 1 dl maissitärkkelystä, 1 dl ruisjauhoja, 1 dl spelttijauhoja, 1 tl suolaa ja chilihiutaleita (niitä en mitannut, mutta olisikohan ollut vajaa 1 tl). Lisää sitten ½ dl rypsiöljyä ja sen jälkeen kuumaa vettä noin 3 dl.

Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille, levitä tasaiseksi. Paista 140 asteessa 1½ tuntia.

Kuva heinäkuulta 2012, Ranska itsenäisyyspäivää vietettiin Biarritzissa

Uuden vuoden illallinen on työn alla, siitä lisää loppuviikosta. Hyvää vuotta 2015!

Glöginjuhlan uutuus, Kolatun Valma ja hunajapähkinät

Lauantaina oli perinteinen glögijuhla. Iloinen seurue nautti pientä purtavaa vanhan kaavan mukaan (yleisön pyynnöstä sitä ei muuteta!). Tällä kertaa uutuudet olivat vähissä, mutta hillon/marmeladin sijaan tein juuston seuraksi hunajapähkinöitä. Erilaisia paahdettuja ja maustettuja pähkinöitä on tullut tehtyä usein, tällä kertaa idea pohjautui Hesarissa pari (?) vuotta sitten olleeseen vihjeeseen.

Paahdoin cashew pähkinöitä pussillisen, saman verran saksanpähkinöitä ja kuorittuja manteleita, sekä vajaan kourallisen kuorittuja pistaasipähkinöitä. Uunissa (225 astetta) reilu 5 minuuttia ja annoin jäähtyä.

Sillä aikaa sekoitin purkillisen juoksevaa hunajaa ja 2-3 rkl balsamico-viinietikkaa. Jäähtyneet pähkinät hunajabalsamicon joukkoon ja siinä se. Sopi oikein, oikein hyvin Valman seuraksi.

Joulua emme vietä, ensi viikko menee muilla mailla vierahilla, tauko kokkailussa. Palataan asiaan ensi vuonna! Hyvää joulua toivottaa Maja ja Timotej.

Tartiflette, ranskalainen perunapaistos

Taas kerran inspiraatio ruokaan tuli jostain ruotsalaisesta ruokalehdestä. Tartiflette oli minulle uusi nimi, mutta pienen googlauksen jälkeen huomasin että ei ole ollenkaan niin harvinainen ruokalaji kuin tietämättömyyttäni luulin. Tämä tulee Ranskasta, Savoien alueelta, Sveitsin ja Italian rajalta.  

Reblochon juustostakaan en ollut kuullut, mutta mm Prisma kuulemma myy, joten kovin tavaton ei voi sekään olla. Omamme Timotej osti Stockalta.

Raaka-aineet ovat simppelit: kilon verran perunaa siivuina, yksi iso sipuli siivuina, 1 dl valkoviiniä, 2 dl kuohukermaa, 300 grammaa reblochonjuustoa, 25 grammaa voita, suolaa ja mustapippuria.

Useimmat (kaikki?) reseptit sanovat että perunansiivuja keitetään 10 minuuttia ennen vuokaan laittamista. En tajua miksi, enkä myöskään tehnyt niin ja hyvin toimi. Toisaalta enhän voi tietää miten paljon parempaa olisi tullut esikeittämisellä....

Joten laita perunan ja sipulin siivut uunivuokaan vuorotelleen. Suolaa, pippuroi ja päälle voi nokareina. Sekoita viini ja kerma ja kaada vuokaan. Viimeksi vielä siivutettu juusto (mä otin kuoren pois) ylimmäksi.  225 asteiseen uuniin ja noin 45 minuutin päästä valmista.

Usein Tartifletten joukossa on myös pekonia. Me tehtiin ruotsalaislehden mukaisesti paistos ilman pekonia ja tarjoiltiin lisukkeena ilmakuivatua kinkkua, pikkukurkkuja ja hillosipuleita. Vähän racletin tyyliin.

Oli hyvää, ja talvista. Kaloreitakin on niin paljon että tätä tehdään ehdottomasti hiihtolomareissulla. Helppo tehdä isollekin porukalle. Lieköhän Rukalla reblochonia vai pitäiskö kantaa etelästä mukaan. Brie vois kyllä ajaa saman asian ja sitähän saa joka kaupasta.

Sose maa-artisokasta ja pavuista

Tässä resepti edellisen postauksen maa-artisokka ja papu -muhennokseen. Maistuu ennen kaikkea maa-artisokalta, mutta papu miedontaa makua hieman. Hyvin sopi aasialaisvaikutteisen naudanfileen kanssa.

Tässä vielä sama kuva kuin lihapostauksessa, tuosta soseesta kun ei tullut otettua kuvaa erikseen. Aika vaatimattoman näköinen olisikin ollut!

Tarvitset (neljälle):
- puoli kiloa maa-artisokkia
- 1½ dl kuohukermaa
- 1½ dl maitoa
- purkillisen isoja valkoisia papuja (säilykehyllystä)
- suolaa ja muutaman tipan sitruunan mehua

Kuori ja pilko maa-artisokat. Laita kattilaan, lisää kerma ja maito ja keitä kunnes artisokat kypsiä. Siivilöi, säästä keitinliemi. Lisää huuhdotut pavut kattilaan ja soseuta. Tarpeen vaatiessa lisää keitinlientä sopivan koostumuksen saamiseksi. Mausta suolalla ja sitruunan mehulla.

Uunissa paistettu naudan sisäfilee aasialaisin maustein

Itsenäisyyspäivän pääruoka, naudan sisäfilee. Periaatteessa ei mitään ihmeellistä, uunissa paistettu reilu puolen kilo pala kolmelle. Mainitsemisen arvoisen tästä tekee marinadi/maustaminen. 

Tee ensin soijasuola (joo, kuulostaa täysin älyttömältä, mutta maistuu loistavalta!): sekoita 2 rkl sormisuolaa ja 1 tl soijaa.

Marinoi liha: sekoita yhteen 60 ml (japanilaista) soijaa, 2 rkl hienosokeria, 1 rkl riisiviinietikkaa, 1 rkl miriniä, 1/4 tl sesamöljyä, 1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna, peukalon pään kokoinen pala inkivääriä kuorittuna ja pilkottuna. Laita liha marinaadiin ja nosta jääkaappiin pariksi tunniksi.

Tässä marinoinnin jälkeen, soijan aiheuttama tummuus näkyy hyvin sesamin siemenien alla

Ota filee marinadista (säästä marinadi!) ja pyörittele se sesamin siemenissä. Ruskista paistinpannulla ja siirrä sitten uunivuokaan. Paista 180 asteessa kunnes fileen sisälämpötila on 55 astetta. Kiedo filee folioon ja anna vetäytyä vartin verran. Keitä sillä aikaa marinadia kokoon hetkinen, sen verran että hieman paksunee.

Leikka liha siivuiksi. Kaada (marinadi)kastiketta päälle, koristele tuoreella korianterilla, krassilla ja mangoldilla. Ripottele vielä soijasuolaa.

Tarjoiltiin maa-artisokka-papu muhennoksen kanssa (laitan sen reseptin eri postaukseen, niin löydän helpommin jälkeen päin).

Liha onnistui loistavasti. Ilmeisesti yhtälö hyvä lihanpala, maukas marinadi ja oikea kypsyys tekivät sen, suussa sulavan mureaa!

Lämmin ruusukaalisalaatti omenalla ja appelsiinilla

Tällainen resepti löytyi, alkuperä Ruotsista, kokki Fredrik Erikssonin ideoima. Tämä oli tänään itsenäisyyspäivän alkuruokana/lounaana. (Pääruoka vuorossa parin tunnin päästä.) Loistava makuyhdistelmä. Reseptin sinappi minua mietitytti, mutta osoittautua erinomaiseksi lisäksi makuharmoniaan.

Tarvitset (varmaan hyvä neljälle alkuruokana, meitä oli kolme ja kävi kevyestä lounaasta):

- 500 gr ruusukaalia
- 1 appelsiini
- 1 rkl voita
- 1 punainen omena
- 1 rkl hunajaa
- suolaa, mustapippuria
- smetanaa
- sinappia
- ½ dl paahdettuja kurpitsansiemeniä

Putsaa ruusukaalit ja puolita. Kuori appelsiini, irrota lohkot ja poista lohkoista kalvot. Jos lohkot ovat isoja, voi leikata pienemmiksi. Lohko omena kuorineen, mutta poista siemenkota.

Paista ruusukaaleja voissa noin viiden minuutin ajan. Lisää omenanlohkot ja hunaja, paista vielä pari minuuttia. Suolaa ja pippuroi.

Lusikoi ruusukaali-omena sekoitus lautasille, lisää appelsiinin palat ja kurpitsan siemenet. Klikkaa salaatin päälle smetanaa ja sinappia. (Mä laitoin ne lautasen reunalle, kun olin hieman epäileväinen sinapin suhteen. Turhaan. Päädyimme sekoittamaan molemmat salaatin joukkoon.)

Oli yksinkertaisesti hyvää. Tällaista yhdistelmää en olisi kyllä itse keksinyt, kiitokset Fredrikille. Resepti oli jossain lehdessä ja siinä hän kertoi tämän kuuluvan hänen joulupöytäänsä. Sopii hänen mukaansa leikkeleiden ja jopa joulukinkun kanssa. Pitääpä muistaa vaikka ensi vuonna kun jouluruokia mietitään.