Sesongin aloitus Villa Sandin keittiössä

Vaikka edellinen postaus oli 'talvinen' lasagne, ollaan me kokattu keväisempääkin. Villa Sandi on herännyt talviuniltaan. Ruokakuvat ovat huononlaisia, eikä kaikkea ole edes kuvatttu. Laitan kuitenkin tähän muutaman sanan kokkauksista, inspiraatioksi.

Abu Röken on ollut käytössä, nieriää savustettiin. Sen seuraksi parsarisottoa, tillikastiketta ja salaattia. Kevät!

Kalapihvit turskasta ja lohesta. Tummaa leipää, rucolaa, kirsikkatomaatteja, grillattua parsaa, siian mätiä, chilimajoneesia...

Myös valkoista parsaa on syöty. Keitettynä, oliiviöljyn, suolankukkien ja serranokinkun kera. Siitä en edes otannut kuvaa, niin perinteistä. Mutta toki erinomaista.

Kasvislasagne, munakoisoa ja mozzarellaa

Kaikkien aikojen suosikkilasagnemme on tämä. Mutta eipä tässäkään vikaa ole. Ensin ajattelin ettei lasagnea 'voi' tehdä tähän aikaan vuodesta, jotenkin yhdistän sen talveen ja pakkaseen.Tosin tänään on tullut etelä-Suomessakin rakeita/räntää, joten ehkä ei ihan väärin.

Aloita siivuttamalla munakoiso. Laita siivut ja kirsikkatomaatteja uunipellille ja reippaasti oliiviöljyä molempien päälle. Tomaattien päällä myös tuoretta basilikaa. Paahda uunissa parisenkymmentä minuuttia. Sillä aikaa esikeitä lasagnelevyt (meillä vihreitä pinaattilevyjä) ja tee tomaattikastike (kuullotin sipulia ja valkosipulia öljyssä, lisäsin purkillisen hyvää tomaattimurskaa ja kuivattuja yrttejä ja suolaa, keittelin kokoon puolisen tuntia).

Kokoa lasagne. Alimmaksi kastiketta, päälle lasagnelevyjä, munakoisosiivuja, tomaatteja, tuoretta basilikaa. Toinen samanlainen kerros (ja myös kolmas/neljäs jos ruokailijoita on monta). Koko komeuden päälle hyvää buffalomozzarellaa.

15-20 minuuttia uunissa ja sitten syömään!

Ramenkeitto

Sunnuntaina seistiin ruokakaupassa ja mietittiin mitä tehdä illalliseksi. Timotej ehdotti keittoa, jolloin mieleeni tuli ramen. Olen monta kertaa suunnitellut tekemistä, nyt se sitten toteutui.

Onneksi näitä raaka-aineita saa nykyisin melkein joka kaupasta. Yllä olevassa kuva kaksi oleellista, nuudelit ja misokeittotahna. Nuudelien ei tarvitse olla erityisesti ramen-nuudeleita, muutkin toki käyvät. Liemenkin voi varmasti tehdä monella tavalla, mutta kyllä tuo misokeittotahna tuo sen oikean japanilaisen makuvivahteen.

Tein meille kahdelle liemen sekoittamalla ½ litraan Puljongin kasvislientä yhden pussillisen misotahnaa, 2 rkl japanilaista soijaa ja peukalonpään kokoisen inkivääriä hienoksi pilkotttuna. Kuumensin ja annoin kiehua kevyesti 3-4 minuuttia.

Ramenkeittoon voi upottaa melkein mitä tahansa, ainakin jos ei ole tiukkapipoinen autenttisuuden suhteen. Tarjottimella näkyy meidän valikoima. keskellä keitetyt nuudelit, ympärillä keitettyä kananmunaa, ituja, katkarapuja, kevätsipulia, herkkusieniä, maissia ja pinaattia.

Pinaatin, katkaravut ja herkkusienet paistoin ensin nopeasti seesamiöljyllä maustetussa öljyssä, kunkin erikseen. Pinaatit ja katkaravut eivät montaa sekuntia pannulla olleet, sienet hieman kauemmin.

Sitten jokainen nostelee mieleiset ainesosat soppalautaselleen ja kaataa kuumaa lientä päälle. Sydään lusikalla ja puikoilla/haarukalla.

Oikein hyvää! Jotenkin tää keitto, ehkä väriensä vuoksi, sopii erityisen hyvin näin keväällä tarjottavaksi.

Gluteeniton pizza kukkakaalipohjalla

Meistä ei kumpikaan ole herkkä gluteenille, mutta tuli silti tehtyä gluteenitonta pizzaa. Olen niin monta kertaa lukenut/kuullut kukkakaalipohjasta pizzassa että pakko oli lopulta kokeilla itse.

Katselin ohjeita netistä, jonkun verran vaihtelivat. Ongelma tuntui olevan rapeus, tai paremminkin sen puute. Asiaa voi auttaa poistamalla kukkakaalista kosteutta mahdollisimman paljon ennen taikinan sekoittamista.

Minä tein sitten lopulta näin:
Yksi pienehkö kukkakaali ensin lohkoiksi ja sitten monitoimikoneella hienoksi 'lumeksi'. Lumesta poistin kosteutta levittämällä sen unipellille ja pitämällä 150 asteessa (uunin luukku raollaan) jonkun aikaa (½ tuntia?). Painelin vielä keittiöpyyhkeen kanssa viimeisiä nesteenrippeitä pois.

Lumi kulhoon ja joukkoon 1 rkl mantelijauhoa, 1 kananamuna, ½-1 dl parmesaaniraastetta (en mitannut, tää silmämääräinen arvio) ja mausteeksi oreganoa. Leivinpaperin päälle muotoilin kaksi pizzapohjaa ja paistoin niitä 10 minuuttia 230 asteessa. (Uunipellin olin ensin kuumentanut uunissa ennen kuin laitoin paperin pizzoineen sen päälle, tämänkin kikan pitäisi auttaa rapeudessa.)

Esipaistettujen rapeahkojen pohjien päälle laitoin mozzarellasiivuja, herkkusieniä ja vihreää parsaa. Takaisin uuniin kunnes juusto sulanut, viitisen minuuttia siinä taisi mennä. Lopuksi vielä parmakinkkua, tuoretta basilikaa, oliiviöljyä ja mustapippuria pinnalle.

Lopptulos: erinomainen makuyhdistelmä. Mössö pohja. Ei siis pizza vaan enemminkin kukkakaalipohjainen piirakka. Hyvää kyllä oli, mutta rapeudesta ei tietoakaan.Tuskinpa vaivaudun toista kertaa tekemään. Tai ehkä kuitenkin, jospa keksisin jonkun paremman tavan tuon puuttuvan rapeuden saavuttamiseksi.

Banaanilettuja ja (melkein) kotitekoista granolaa

Parhaat päivänsä nähneet banaanit tehtiin banaaniletuiksi, täällä resepti viime vuodelta. Lettujen päälle turkkilaista jugurttia ja granolaa. 

Granolan teko sujui helposti, Risentan sekoituksella:

Granolan teko-ohje löytyy täältä. Samaa ohjetta voi käyttää jos teet oman siemen/pähkinä/jne -sekoituksen.

Suosittelen yhdistelmää vaikka ei (melkein) kotitekoista granolaa olisikaan tarjolla. Jos käytät valmista granolaa, ota jotain vähemmän makeaa sorttia, banaaniletut tuovat tarpeeksi makeutta.