Nyhtökaura-juuresraastepihvit

Nyhtökaura -keittokirjasta taas yksi resepti, juuresraastepihvit nyhtökauralla.

Tarvitset 4 dl juuresraastetta. Meiltä löytyi jääkaapista porkkanaa, palsternakkaa, kesäkurpitsaa ja lanttua. Raasta juurekset ja sekoita raasteet- Lisää paketillinen hienonnettua nyhtökauraa.

Sekoita 1 dl kaurahiutaleita ja 1 dl vettä. Lisää siihen 2 rkl Maizena-jauhoja ja sen jälkeen yhdistä raastesekoitukseen. Lisää 'pihvitaikinaan' vielä kaksi kananmunaa ja mausta. Suolaa, mustapippuria, yrttejä, mitä haluatkin. Resepti ehdotti myös lisäämään 1 dl raastettua halloumijuustoa, me teimme niin.

Muotoile taikinasta pihvit ja paista 225 asteessa 15-20 minuuttia.

Tein tzatziki-kastikkeen lisukkeeksi.Onneksi, sillä pihvit olivat hieman kuivia. Sanoisin että satsaa maustamiseen (tuoreita yrttejä ja chiliä) ja tee hyvä kastike kostukkeeksi. Uskottomattoman täyttäviä olivat, just ja just jaksoin kaksi syödä.

Lämmin kurpitsasalaatti

Tästä lähtee kurpitsasalaatin teko. Timotej leikkaa myskikurpitsaa palasiksi. Etualalla rucolapaketti ja kuivatut karpalot odottavat vuoroaan.

Kuori kurpitsa ja leikkaa suupaloiksi. Lisää 1-2 rkl oliiviöljyä, 1 rkl siirappia, ½-1 tl suolaa ja mustapippuria. Sekoita. Levitä uunipellille ja paahda uunissa kunnes kypsiä, 15-20 minuuttia. Noin 5 min ennen kuin on valmista lisää pannulle kuivattuja karpaloita.

Sillä aikaa kun kurpitsa (ja karpalot) on uunissa, tee salaatinkastike. Sekoita kattilassa ½ tölkkiä kuivaa omenasiideriä, 1-2 rkl viinietikkaa, 1-2 salottisipulia hienonnettuna ja keittele hiljalleen 6-8 minuuttia kunnes noin kolmasosa jäljellä.

Nosta kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon 1-2 tl Dijon sinappia, suolaa, mustapippuria ja viimeksi oliiviöljyä kunnes konsistenssi on sopiva (½-1 dl). Maista ja lisää tarpeen mukaan öljyä tai viinietikkaa.

Nosta rucolaa lautasille. Lisää kurpitsat ja karpalot, sekä parmesaania. Lusikoi kastiketta ja ripottele suolankukkia sekä mustapippuria salaatin päälle.

Kyllä salaatti voi olla maukasta myös talvella. Vaatii toki vähän enemmän vaivannäköä kuin kesällä.

Cole slaw punakaalista

Perinteisen cole slawn resepti löytyy Villa Sandista. Se versio ei vielä ollut täydellinen, mutta myöhempinä kertoina alkanut lähestyä sitä. Pääasia on ettei majoneesia ole liikaa, tuossa eka kerralla sitä vielä oli.

Tällä kertaa tein 'talvisemman' version. (Jotenkin punakaali tuo aina talven mieleen. Johtuneeko haudutetusta punakaalista joulupöydässä.) Punakaalia, porkkanaa ja punasipulia.

Raasta siis kaali ja porkkana, siivuta sipuli. Sekoita. Lisää joukkoon kastike. Tähän käytin majoneesin ja turkkilaisen jugurtin 50:50 sekoitusta, kevyempää, mutta oikein hyvää. Molempia oli kukkurallinen ruokalusikallisen. Sekoituksen maustoin simppelisti suolalla ja ripauksella mustapippuria. Vähän tuoretta persiljaa vielä valmiin salaatin päälle.

Oli mukana samalla illallisella kuin aiemman postauksen bataattisanskalaiset. Lautasella myös kanaa joka oli maustettu savustetulla paprikaljauheella. Ja ne pari kastiketta jotka mainitsin ranskiksien yhteydessä.

Taisi persilja viedä pääosan cole slawlta......

Kuva on niin huono että tällä kertaa alle tuhat sanaa kertoo enemmän kuin yksi kuva. Mutta, pieni määrä majoneesia tekee ihmeitä porkkana/kaaliraasteelle, pitääpä taas muistaa tämä aktiivisesti. Talviset juuresraasteet saa näin ihan eri tasolle.

Karpalokastike

Vihoviimeinen kiitospäivän illallisen resepti, karpalokastike. Tämän yksinkertaisempaa kastiketta ei taida olla. Sopii ihan varmasti myös hirvelle, peuralle ja porolle. Olen itse asiassa joskus tehnytkin vähän saman tyylistä, täällä, joka tarjoiltiin hirven kanssa

Laita pussillinen (myönnän, en tiedä paljonko siinä oli, sellainen 'normaali' kokoinen....) pakastekarpaloita kattilaan, lisää ½-1 appelsiinin mehu ja raastettu kuori, 1 dl sokeria ja kanelitanko. Keittele hiljalleen 15-20 minuuttia. Maistele ja säädä tarpeen mukaan makua lisäämällä appelsiinia ja/tai sokeria. Poista kanelitanko ja anna jäähtyä. Tarjoile huoneenlämpöisenä.

Perunamuusi-, mozzarella- ja parmesaanipaistos

Vielä jatkuu kiitospäivän illallisen reseptit, nyt vuorossa perunalisuke. Perusmalli perunamuusista toki sopii oikein hyvin, mutta halusimme kokeilla jotain uutta. Tässä versiossa perunamuusin joukkoon on laitettu mozzarellaa ja parmesaania.

Timotej oli perunamestarina, sivusta seuraten tekeminen näytti menevän suurinpiirtein näin:

Tee perunamuusi, käytä siihen maitoa ja voita (ei vettä). Sekoita valmiin muusin joukkon raastettua mozzarellaa ja parmesaania. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Laita sekoitus uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja (me käytettiin pankoa) ja parmesaania.

Paista uunissa parisenkymmentä minuuttia, kunnes pinta saanut mukavasti väriä.

Kuohkea ja maukas perunalisuke. Mikäpä ei hyvältä maistuisi mozzarellalla ja parmesaanilla.... Selkeästi hyväksytty!

Papu- ja herkkusienigratiini

Kiitospäivän illallisen papulisuke syntyi näin:

Ainekset:
- vihreitä papuja
- vaaleaa leipää
- yrttejä
- oliiviöljyä
- raastettua parmesaania
- (herkku)sieniä
- salottisipulia
- kuohukermaa
- suolaa ja mustapippuria

1. Keitä vihreitä papuja 2-3 minuuttia, huuhtele kylmällä vedellä ja siirrä sivuun odottamaan.

2. Revi leivästä palasia ja sekoita niiden joukkoon oliiviöljyä ja yrttejä. Laitoin ehkä 1-2 rkl öljyä, kuivattua timjamia ja rosmariinia, sekä raastettua parmesaania. Paahda uunissa kymmenisen minuuttia kunnes rapeutuneet ja saaneet väriä. Siirrä sivuun odottamaan.

3. Tee sienikastike. Siivuta sienet ja pilko sipuli. Paista öljyssä muutama minuutti, lisää kermaa ja anna suurustua. Mausta suolalla ja pippurilla. Laitoin joukkoon myös kuivattua timjamia.

4. Sekoita pavut sienikastikkeeseen.

 5. Laita sekoitus uunivuokaan. Nosta leivänpalat päälle ja raasta vielä parmesaania pinnalle.

 6. Paista uunissa 20-25 minuuttia kunnes kuumaa ja kuplivaa

Lopputulos? Maut sopivat hyvin yhteen ja leivän rapeus toi mukavasti purutuntumaa. Hyviä ja yksinkertaisia (positiivisella tavalla) makuja. Aika monta työvaihetta tosin, mutta meilläpä olikin koko päivä/ilta aikaa. Saatanpa tehdä toistekin, varsinkin kantarelli/suppilovahvero aikaan.

Thanksgiving dinner etuajassa

Olemme monta kiitospäivää viettäneet USAssa, mutta emme koskaan kokanneet perinteistä kiitospäivän illallista. Nyt päätettiin tehdä se - etuajassa tosin. Pöydässä kuulunee olla kalkkunaa, perunamuusia, vihreitä papuja ja karpalo(kastikett)a. Ei siis muuta kuin ostoksille ja sitten ruoanlaittoon. Tosin emme ostaneet kokonaista kalkkunaa ja lisukkeisiin yritimme löytää jotain uutta jujua. Inspiraatio löytyi amerikkalaisista blogeista/nettisivuilta.

Tältä lopullinen annos näytti:

Kalkkunaa olemme vuosikymmeniä tehneet 90-luvun alussa kehittelemäni reseptin pohjalta:

Kalkkunafilee 170 asteisessa uunissa kunnes sisälämpöitla 63 astetta. Folioon vetäytymään n 20 minuutiksi ja sen jälkeen leikkasin ohuiksi siivuiksi.

Tällä kertaa pari pientä muutosta. Ensiksikin: luin jostain että kalkkunaa pintaan kannattaa sivellä majoneesia. Ajatuksena että se tuo makua ja kuoruttaa kevyesti niin että liha pysyy mehevänä. Toimii. Toinen oli että korvasin tuon oman kastikkeeni karpalokastikkeella kiitospäivän kunniaksi. Molemmat sopivat hyvin linnun seuraksi, tykkään kyllä tosta omasta tosi paljon. Vaikka pliisun näköistähän se on, valkoista kastiketta valkoisen lihan päällä.

Lisukkeiden reseptejä tulossa lähipäivinä.

Bataattiranskalaiset uunissa

Bataattiranskalaisista tykkään ja tein nyt eka kertaa itse. Uunissa, ei friteeraten. Hieman epäilin tuleeko tarpeeksi rapeita. Lopputulos oli ok, mutta ajattelin vielä testata eri tapoja josko löytysi vielä parempi. Mutta kyllä näitäkin kehtaan suositella.

Kärsivällinen Timotej leikkasi kaksi bataattia ohuen ohueiksi tikuiksi. Ajattelin nimittäin että ohuemmat olisivat todennäköisemmin kypsiä sisältä ja rapeita päältä. Ehkä vähän liiottelin, tuppasivat mustumaan. Seuraavalla kerralla siis vähän, mutta vain vähän, paksumpia. 1-2 rkl öljyä ja hyvää suolaa joukkoon. Sitten uunipelleille yhdeksi kerrokseksi. Kiertoilmauunissa olivat 225 asteessa reilu 20 minuuttia. 

Tarjoiltiin punakaali-coleslawn ja paistettujen kanafileiden kanssa. Lisäksi myös pari kastiketta jotka sopivat sekä kanan että ranskisten kassa, tulisempi Shiracha-majoneesi ja kermainen avokado-ranskankerma.

Jepp, hyväksytty lopputulos, vaan ei vielä täydellinen. Pitääpä googlata miten muut näitä tekevät, uskon edelleen että uunissa onnistuu. Friteeraus turhan työlästä tehdä ja rasvaista syödä.

Kurpitsakeitto lehtikaali-sesamsiemen-sekoituksella

Syksy ja kurpitsakeitto, kuten tavallista. Tällä kertaa juju on keiton lisukkeessa, nimittäin lehtikaali-valkosipuli-sesamsiemen - strösseli (sirote?). Tämä syksy on mennyt (työ)matkaillessa ja ruoanlaitto on jäänyt minimiin. Kävin mm New Yorkissa ja ehkä sieltä tuli idea tähän. NYCissä kun lehtikaalia oli kaikkialla. 

Tee keitto oman suosikkireseptisi mukaan. Minä paahdoin myskikurpitsan lohkoja uunissa kunnes pehmenivät. Kuullotin sitten kattilassa salottisipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä. Lisäsin kurpitsamössön, kasvislientä, kookosmaitoa, suolaa, mustapippuria ja muskottipähkinää. Keittelin hiljalleen ja lopuksi soseutin sauvasekoittimella.

Samaan aikaan paahdoin muutaman ruokalusikallisen sesamin siemeniä kuivalla paistinpannulla kunnes kevyesti ruskistuneet ja siirsin sitten lautaselle odottamaan. Kuullotin valkosipulia oliiviöljyssä ja lisäsin silpottua lehtikaalia pannulle. Annoin kypsyä hetken kannen alla. Ja sen jälkeen ilman kantta että rapeutuivat. Lisäsin kurpitsan siemeniä ja ne paahdetut sesamin siemenet.

Erinomainen lisuke keitolle, mukava suutuntuma ja puruvastus. Suosittelen!

 Tässä vielä lähikuva:

EDIT: Loppusoppa syötiin alkuruokana seuraavana päivänä. Lisäsin silloin tuohon strösseliin vielä chilihiutaleita, hyvä lisäys!