Savustetut uudet perunat

Jossain ruokalehdessä oli savustettuja uusia perunoita. Ajattelin että siihen voisi hyvin käyttää ruotsalaisia uusia perunoita, kotimaisia odotellessa. Tämä on siis kokattu joskus toukokuun puolen välin nurkilla.

Pekonia, pehmeää voita, tuoretta timjamia, mustapippuria ja pestyjä uusia perunoita sekaisin kulhossa ja sen jälkeen savustuspussiin (tai pönttöön, mä savustin tällä kertaa pussissa kaasugrillin päällä).

Puolisen tuntia annoin savustua ja sen jälkeen nostin pois grillistä ja annoin vielä vetäytyä 5-10 minuuttia ennen pussin avaamista.

Tarjoiltiin salaatin, tomaattien ja leikkeleiden kanssa kevyenä lounaana. Lisukkeena myös kastiketta jossa kermaviiliä, kaprista ja kevätsipulia, suolan ja mustapippurin lisäksi.

Lopputulos? Ihan ok, varmasti teen toistekin. Ainakin pari käyttötarkoitusta voin kuvitella: alkukaudesta nämä ulkolaiset yksilöt saavat kivasti makua ja voisin kuvitella että loppukaudesta jos/kun uudet perunat alkaa kyllästyttää niin tämä hyvä vaihtoehto.

Tattirisottoa ja savustettuja ahvenia

Sunnuntai-illallinen paremmasta päästä. Tattirisotto itse (!) poimituista tateista ja itse savustettuja (toki kalastaja-Eemelin kalastamia....) ahvenia lisäksi. Niin, ja tuore timjami oli itse kasvatettua. Kovin itsekäs illallinen, siis.

Noin puolen tunnin metsässä samoaminen antoi ihan mukavan tattisadon ensikertalaisille

Kaksi kaupunkilaista ei metsään mene ihan helpolla. Nelisen vuotta sitten uskalsimme sen tehdä ensimäisten pakkasten jälkeen (jotta hirvikärpäset ja muut ötökät olisivat varmasti jo muilla mailla) ja yllätykseksemme opimme löytämään suppilovahveroita.  Tämä vuosi on kuulemma vuosisadan tattivuosi, ja niinpä mekin päätimme rohkaista mielemme ja menimme metsään. Metsään olisi tattiretkemme varmasti mennytkin ellei mökkinaapuri olisi sattunut kohdalle ja näyttänyt miltä tatit näyttävät...

 Sato siivutettiin ja laitettiin keittiön pöydälle kuivumaan.

Timotejn mielestä näyttävät omenan siivuilta

Makupalaksi paistoin voissa tatteja ja timjamin oksia. Ne laitettiin risottoa maustamaan.

Savustimme kalastaja-Eemelin ahvensaaliin.

Ja näistä sitten syntyi se sunnuntai-illallinen paremmasta päästä. Nyt sitten voikin siirtyä vatsojensa viereen lepäämään uutta viikkoa odotellessa.

Savustetut katkaravut

Taas oli Abu Röken käytössä. Täällä kertaa savustettiin katkarapuja. Ai että kun olivat hyviä! Ja nopeita tehdä, laiotin nimittäin katkaravut suoraan pakastimesta savustimen ritilälle ja varttia myöhemmin jo syötiin.

Savustimeen menossa

Savustimesta tulossa

Suuhun menossa

Sormiruokaa parhaimmillaan. Lisukkeena pari eri dippikastiketta, Timotejlle amerikkalaistyylistä coctail-soosia ja minulle aiolia. Samat kastikkeet kun grillattujen katkarapujen kanssa, ohje täällä. Palan painikkeena luomu roseeta.

Roskikseen menossa

Savustettua nieriää Abu Rökenissä

Nostin Rökenin grillin päälle, mutta mikä tahansa tulen kestävä alusta kelpaa

Meillä on nyt pari kesää ollut Abu Röken savustin. Loistava laite, ja nopea.  Tällä kertaa savustin kolme nieriäfilettä ja aikaa meni 12+5 minuuttia. (Ohjeet tulee savustimen mukana ja löytyy netistä kun ohje kadonnut....) Nopeammin ja helpommin tuskin saa mitään näin hyvää aikaiseksi. Ainoa valmistelukin oli kalansuolaus. Tällä kertaa ei tarvinnut edes kalastaa itse, kuten aiemmin.

Jos savustin vielä puuttuu ja mietit minkä hankkia, niin vilpitön suositus että tämä iso (=kahden polttimen) Abu Röken on hyvä ostos.

Savustettu ahven- leipä ja vähän mainostakin

Villa Sandin laiturin päässä on veneemme. Tosi usein veneen alla majailee ahvenparvi. Joten, kun kalastusinto iskee, otamme onget ja madot esiin ja nostamme (todellakin, niin helppoa se on) ahvenia veneen kannella seisoen. Kovin usein tätä ei tapahdu, ehkä kerran-kaksi kesässä. En oikeastaan ymmärrä miksi niin harvoin, ahvenet kun ovat todellakin herkkua kummankin mielestä. Taitaa se kalan putsaamisen vastenmielisyys olla ainakin osasyy. Usch, miten  laiskaa porukkaa meillä majailee!

Lauantaiaamuna oli oikea fiilis ja niinpä aluksi Maja onki ja Timotej lähinnä irrotti kaloja, kun niitä nousi reippaaseen tahtiin. Sitten tahti hidastui, Maja kyllästyi..... ja jätti Timotejn yksikseen jatkamaan .... ja putsaamaan.... hyvä taktiikka :) .

Pienimmät päästettiin takaisin kasvamaan ja tämä lautasellinen savustettiin iltapalaksi meille kahdelle.

Abu Röken savustin taas rantahietikolle ilta-auringon paisteeseen ja tykötarpeet tarjottimelle odottelemaan.

Meille on usein suositeltu että mökkimatkalla pitäisi poiketa Siuntion kalasavustamossa, nyt sitten se viimein tehtiin. Tämä siis se mainos joka ei ole Siuntion kalasavustamon tiedossa tai sponssaama. Valikoima ja laatu yllättivät positiivisesti, kaikesta ennakkkokehusta huolimatta. Tästä varmaan tulee monen perjantai-illan pelastus kun inspis ei riitä omaan kokkailuun. Sieltä tarttui mukaan (lohipiirakan ja savulohen lisäksi) myös 'Kalatar' kastike ja mallas-puolukkalimppu.

Limpun päälle kastiketta, savuahventa, tilliä ja sitruunaa. Lauantain iltapala oli parhaasta päästä. Timotejn sanojen mukaan: tämä ei ollut vain hyvää, tämä oli gourmeeta!

Abu Röken / Abu Savu ja savustetut ahvenet

Tulipa ostettua Abu Garcian savustuslaatikko joka toimii Sinolilla. Kauppalehti Optiossa joku sitä kehui tänä keväänä ja niinpä mainoksen/artikkelin  uhreina päätimme sellaisen hankkia. Tähän asti meillä savustaminen on tapahtunut savustuspusseilla grillissä ja uunissa. 

Uuden 'lelun' testaus alkoi ahvenilla. Kalat saivat merisuolaa sisään ja pintaan ja maustuivat tunnin-kaksi jääkaapissa.

Abu Savu on kiitollinen savustustapa, käyttökelpoinen missä vain, ei tarvitse halkoja, hiiliä, kaasua, sähköä. Me laitettin Savu rantahietikolle.

Vain 15 minuuttia myöhemmin ahvenet näyttivät tältä:

Pakko olla samaa mieltä Option artikkelin kirjoittajan kanssa, tää on helppo, hyvä ja nopea tapa savustaa. Iltapalaksi tänään siis savustettuja ahvenia ja ruisleipää.

Ja hyvältä maistui!