Herne-tomaatti-parmesaani-timjami-kermakastike grillatulle karitsalle

Nyt ei koreilla kuvilla, mutta maulla kylläkin. Grillattua karitsan ulkofilettä (meni vähän turhan kypsäksi, mutta oli silti mureaa eikä edes kuivaa), hasselbackan perunoita ja illan uutuus: herne-tomaatti-parmesaani-timjami-kermakastike.

Kastikkeeseen tarvitset:
- valkosipulia, 1-2 kynttä murskattuna/pilkottuna
- pikku pussin pinjansiemeniä, n 1 dl
- ruukun tuoretta timjamia
- parmesaania raastettuna, oliskohan ollut 100 grammaa
- pussillisen pakasteherneitä
- kourallisen kirsikkatomaatteja
- 1dl valkoviiniä
- 2-3 dl kuohukermaa
- 1rkl kasvis- tai kanafondia
- suolaa ja mustapippuria maun mukaan.

Kuullota valkosipulia kuumalla paisitnpannulla voissa/öljyssä. Lisää pinjansiemenet. Sekoittele puolisen minuuttia. Lisää fondi, timjami, kerma ja valkoviini. Anna kiehua muutama minuutti. Lisää (jäiset) herneet. Viimeksi vielä sekoita joukkoon parmesaani ja lisää tomaatit. Maista ja mausta  mustapippurilla (ja suolalla jos fondi ja juusto ei mielestäsi tuonut tarpeeksi suolaisuutta).

Kuten kuvista ehkä näkyykin, mulla timjamia tuli laitettua aika vähän. Syy siihen ei ole ettenkö pitäisi timjamin mausta., vaan se että en jaksa nyhtää niitä pikkuruisia lehtiä irti... Kaipa tähänkin löytyisi jokin parempi tapa.

Keltajuurta risotossa ja glaseerattuna

Eräänä syksyisenä lauantaina oli illalliseksi karitsaa, keltajuuririsottoa ja glaseerattua keltajuurta. Ajatus tuli Glorian Ruoka ja Viini lehdestä, tämä on meidän sovelluksemme lehdessä olleesta reseptistä.

Aloita paahtamalla keltajuuret. Yleensä ne ovat pienempiä, mutta tällä kertaa kaupassa oli jättiläisiä. Niin ollen kaksi riitti neljälle ruokailijalle. Laita keltajuuret pestyinä, vaan ei kuorittuina suolapedille uunivuokaan. Paahda 225 asteisessa uunissa kunnes kypsiä (siihen meni reilu tunti).

Kuori keltajuuret. Toisen niistä soseutin haarukalla ja toisen kuutioin.

Tein perusrisoton ja sekoitin lopuksi joukkoon keltajuuri'mössön'.

Kuutiot paistoin voissa paistinpannulla kunnes sopivasti ruskistuneet. Lisäsin 1-2 rkl vaahterasiirappia ja maustoin mustapippurilla, suolalla ja tuoreella lehtipersiljalla.

Karitsan ulkofileet maustoin suolalla, mustapippurilla ja tuoreella timjamilla. Ruskistin ne pannulla ja kypsennin uunissa 50 asteen sisälämpötilaan.

Tämä toimii toki ihan yhtä hyvin puna- tai raitajuurella, mutta keltajuuri oli mukavaa vaihtelua.

Karitsaa kahdella tapaa - ulkofilettä ja prässättyä lapaa

Ravintoloissa tämän tyyppisiä annoksia näkyy aika usein, karitsaa/ possua/ nautaa/ siikaa/ muuta kahdella (tai kolmella) tapaa. Joten päätin kokeilla. Tässä karitsan ulkofilettä sekä keitettyä, prässättyä ja paistettua karitsan lapaa.

Minun annokseni = pienehkö

Ensin se nopea osa, joka tosi tehdään loppupäässä prosessia: ulkofileet maustoin suolalla ja mustapippurilla. Ruskistin paistinpannulla voi-öljy-sekoituksessa ja paistoin valmiiksi uunissa, kunnes sisälämpötila oli 54 astetta. Sen jälkeen vetäytyivät folion sisällä sen aikaa kun paiston prässätystä lavasta leikatut 'pihvit'. Ennen tarjoilua vielä leikkasin fileet pienempiin palasiin.

Karitsaa lapaa ostin kuvassa näkyvän määrän. Se ja kolme ulkofilettä riitti hyvin neljälle ruokailijalle ja doggy bagiin nuoremmalle sukupolvelle. Lavat maustoin suolalla ja mustapippurilla. laitoin ne ja muutaman oksan tuoretta rosmariinia kattilaan. Päälle niin paljon vettä että lihat peittyivät. Annoin kiehua hiljalleen kannen alla 3-4 tuntia.

Sitten lihat pois kattilasta ja revin ne kahden haarukan avulla silpuksi, poistaen samalla kaiken rasvan, luut ja muut ei-ruokahalua-herättävät osat. Sen jälkeen oli tarkoitus pakata nyhtöliha tiukasti ja antaa jäähtyä painon alla jääkaapissa seuraavaan päivään. Näin toki tapahtuikin, mutta sopivan astian valitsemiseen meni hetki.

Eka yritys yllä. Selvästikin liian iso astia näin pienelle määrälle. (Isomman määrän jos joskus teen niin käytän tuota vuokaa, siitä saisi sitten helposti siivutettua 'pihvit'.) Timotej lopulta keksi oikean tavan, rangasmuotti:

Ja sen päälle täysinäinen litran mehupurkki painoksi:

Jääkappissa yön yli oltuaan liha näytti tältä:

Aikas hieno. Timotej leikkasi siitä neljä kiekkoa ja ne maustoin ja sitten paistoin voi-öljy-sekoituksessa fileiden vetäytyessä.

Tarjolla myös hasselbackan perunoita ja feta-rosmariinikastiketta.

Lopputulos oli onnistunut. Hyvä, joskin aikaa vievä tapa tehdä 'pihvit' vähemmän mureasta ruhonosasta. Menee jatkoon, eiköhän tätä testata myös muulla kuin karitsalla.

Jos joku ihmettelee vihanneksien puutetta, niin ne tarjoiltiin erikseen alkuruokana:

Tällä kertaa korealaista, helppo bulgogi

Testasin Santa Marian valmista bulgogimaustesekoitusta.Tämän helpommaksi ei bulgogin tekeminen tule ja lopputuloskin kelpasi hyvin. Bulgogissa on usein nautaa, mä käytin tässä lampaan ulkofitettä, osoittautui hyväksi valinnaksi.

Tee marinadi pussin ohjeen mukaan, eli kaada sisältö kulhoon ja lisää 1 rkl öljyä ja toinen vettä, sekoita. Siitä tulee paksua tahnaa. Viipaloi liha ohuiksi suikaleiksi ja sekoita marinadin joukkoon. Käytä käsiäsi ja hiero mausteseos lihan joukkoon. Anna marinoitua vartin veran, Wokkaa/paista liha erissä.

Mä jatkoin helppoa tekemistä myös tarjoilun kohdalla. Bulgogissa on mausteseoksen lisäksi tärkeä osa kasviksilla. En kuitenkaan alkunut tekemään kimchiä tai muutakaan monimutkaista. Hyvin onnistui näinkin, vain shiracha-majoneesia ja raakaa sipulia. Laitettiin rapean salaatinlehden (romaine tai cosmopolitan) sisään. Syötiin sormin.

Kuvat eivät kummosia tällä(kään) kertaan, mutta hyvältä maistui. Suosittelen.

Lammasta ja kaalia

Lammaskaali (får i kål) kuulostaa monien korviin kaikkea muuta kuin herkulliselta. Tämä versio onkin får på kål, ja oikein maukasta.

Tarvitset (myski)kurpitsan, savoykaalin, tuoretta salviaa, voita, yhden sitruunan kuoren raastettuna, kurpitsan siemeniä, oliiviöljyä, suolaa, mustapippuria, lampaan ulkofileitä, pari rosmariinin oksaa ja muutaman valkosipulin kynnen.

Kuori ja lohko kurpitsa. Sivele öljyllä ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Laita 200 asteiseen uuniin noin vartiksi.

Leikkaa savojkaalista kova keskus pois, revi lehdet palasiksi. Lisää kurpitsan joukkoon, sekoittele hetken että saat öljyä myös kaaliin. Uuniin vielä noin 5 minuutiksi.

Sillä välin kun kurpitsa kypsyy uunissa, paista lampaan fileet voissa. Laita paistinpannulle myös rosmariinioksat ja valkosipulit makua tuomaan. Anna lihan vetaytyä foliossa viitisen minuuuttia ennen kuin leikkaat.

Sulata 100 grammaa voita ja anna ruskistua kevyesti. Lisää joukkoon 20-30 salvianlehteä ja anna rapeutua. Kaada salviavoi kippoon ja sekoita joukkoon raastettu sitruunan kuori.

Uunivuoassa olevien vihannesten päälle lammas, salviavoi ja kurpitsansiemenet. Maistui hyvältä, lammas ja kaali kyllä sopivat yhteen.

Tämäkin resepti Lantvin mat&vin -lehdestä.

Grillattua karitsan sisäfilettä ja mangosalaattia

Tämä ateria lähti liikkeelle mangosta, jonka sesonki on kevät ja kohta loppumassa. Kuvia vähänlaisesti, mutta eiköhän asia selviä näinkin.

Lautasella uunijureksia fetan kera, sitruunalla maustettua karitsan sisäfilettä, mango-omenasalaattia ja ranskankermapohjaista kastiketta. 

Aterian pääosan esittäjä (vaikka kuvassa näyttää sivuosalta....) : Kuori ja pilko omena ja mango, lisää mieleisiä salaatin lehtiä, kastikkeeksi perinteinen oliiviöljy-balsamico. 

Lihana oli tarkoitus olla karitsan ulkofilettä, mutta ei ollutkaan tarjolla lähikaupassa. Grillasin siis sisäfilettä, mutta edelleen olen sitä mieltä että ulkofileet parempia.  Sisäfileet ovat niin ohuita, että helposti menee turhan kypsäksi. Ja kalvojen poisto liian työlästä.

Sen sijaan ajatus maustaa liha sitruunan kuoriraastella oli hyvä. Selvä, vaan ei liian vahva sitruunan raikkaus maistui grillauksen jälkeenkin.

Pääsiäisenä lammasta ja kikhernesalaattia

Pääsiäisenä meillä(kin) syötiin lammasta. Kuvia ei pahemmin tullut otettua, eikä oikein reseptiäkään ole tarjolla. Mutta hyvää oli, joten tässä muutama sana ateriasta, inspiraatioksi. Kokonaisuus oli onnistunut ja kikhernesalaatti jää repertuaariin.

Parmesaanirisottoa, fetakastiketta, kikhernesalaattia ja karitsan ulkofilettä. Karitsan marinoin noin 24 tuntia punaviini-öljy-valkosipuli-rosmariini-sipuli marinadissa. Ruskistin fileet pannulla, suolasin ja pippuroin ja sitten uuniin kypsymään. Sen jälkeen folioon vetäytymään ja siivutettuna tarjolle.

Fetakastikeesssa oli paketti fetaa, kaksi purkkia ranskankermaa, silputtua tuoretta rosmariinia ja mustapippuria. (Tämä satsi riitti kahdeksalle.) Tosi hyvää lampaan kanssa.

Kikhernesalaatti oli oikein minun makuuni. Kulhosta löytyi kikherneitä (niitä liotettuja ja keitettyjä josta aiemmin bloggasin), punasipulia, kurkkua, pinaattia, fetaa, kuivattua oreganoa, kasvisöljyä ja sitruunan mehua .

Intialaista, osa 2. Punaisia linssejä, kasviksia ja lammasta

Nyt vuorossa oikeanpuoleinen curry, dal-pohjainen lammaspata. Olin aika varovainen chilin kanssa, joten ihan 'aidolta' ei varmastikaan maistunut, mutta me tykättiin.

Tarvitset:

- 500 grammaa lammasta (esim ulkofilettä tai karitsan paahtopaistia)

- 5 rkl garam masalaa

- suolaa, mustapippuria

- 1 sipuli, karkeasti pilkottuna

- 4 valkosipulinkynttä pilkottuna

- 2 rkl pilkottua tuoretta inkivääriä

- 1 chili pilkottuna

- kasvisöljyä

- 1½ tl sinapin siemeniä

- 2 desiä punaisia linssejä

- kukkakaalin paloja (ehkä 1/3 kokonaisesta kukkakaalista)

- porkkanan paloja (2 keskikokoista porkkanaa meillä)

- 2 perunaa palasina

- 1 tl kurkumaa

- tuoretta korianteria

Pilko lammas palasiksi. Laita kulhoon ja lisää 2tl garam masalaa, 1 tl suolaa ja ½ tl mustapippuria. Sekoita. 

Laita tehosekoittimeen sipuli, valkosipuli, inkivääri ja chili. Käynnistä kone ja hienonna sekoitus karkeahkoksi. Älä anna mennä liian hienoksi ettei nesteet irtoa.

Kuumenna 2 rkl öljyä kattilassa, lisää sinapin siemenet. Sekoittele noin minuutin ajan. Lisää sitten 3 rkl garam masalaa, sipulisekoitus, linssit, kasvikset, kurkuma, ½ litraa vettä ja suolaa.

Ruskista lihat paistinpannulla ja lisää kattilaan. Anna muhia kannen alla kunnes kasvikset kypsiä ja liha mureaa. Meillä oli karitsan paahtopaistia ja noin 45 minuuttia oli kattila liedellä.

Tarjoillessa lisää tuoretta korianteria annoksen päälle.

Lammaspata pohjois-afrikkalaiseen tapaan

Mökin sulkemisviikonloppuna on perinteisesti tarjottu pitkään haudetetttua ruokaa, esimerkiksi lampaan potkia, kuten viime vuonna, tai jotain lihapataa. Tällä kertaa www.ica.se osoitteesta tuli idea lammaspataan jonka makumaailma tulee pohjoisesta Afrikasta: juustokuminaa, sahramia, korianteria ja kanelia.

Käytin lampaan paahtopaistia, kuusi palleroa kuudelle syöjälle. Niin pieniruokaisia olemme että olisi riittänyt vielä kahdelle muullekin. Ohje alla on tehty sen mukaan että lihaa olisi 800 gr, meidän annos siis hieman isompi.

Pilko lihat ja ruskista paistinpannulla. Kuori ja pilko kaksi sipulia, 3 valkosipulinkynttä, kaksi lehtisellerin vartta. Kuullota kasviksia padassa pienessä öljymäärässä. Lisää joukkoon 1½ tl juustokuminaa, ½ tl jauhettua korianteria, ½ tl chilipulveria, ½ gr sahramia, 2 tl paprikajauhetta, 1 kanelitanko, suolaa, mustapippuria ja sekoittele hetki.

Lisää lihat ja 5 dl (vasikan)lihalientä. Jätä pariksi tunniksi kannen alle muhimaan, sekoita silloin tällöin. Lisää sitten 150 gr kuivattuja aprikooseja ja anna muhia vielä 20 minuuttia. Poista kanelitanko. Mausta pata ruokalusikallisella sitruunanmehua, sambal oelkilla (tai tarjoile sambal erikseen, jos ruokailijoille eri käsitys siitä mikä on sopiva chilin määrä)  ja tarkista suola.

Paahda kuivalla paistinpannulla kourallinen manteleita. Anna jäähtyä ja pilko karkeaksi rouheeksi. Pilko myös tuoretta korianteria ja tarjoite kumpaakin padan kera. Kuten myös couscousia.

Vähän värintöntä, mutta maukasta. Couscous hyvä lisuke, imee kaiken kastikkeen itseensä, ei mene maut hukkaan.

Karitsan paahtopaistia grillissä, fetakastiketta ja uunikasviksia

Tämän pääsiäisen lammasruoka oli grillattu karitsan paahtopaisti, takuuvarma. Varsinkin kun laittaa lihamittarin yhteen palluraan, muuten tulee helposti liian kuivia. Nyt mittari näytti 58 astetta kun siirsin grillistä folioon vetäytymään, normaalisti otan pois jo 55n kohdalla. Hidas emäntä tällä kertaa.

Paistien pintaan laitoin vain suolaa ja mustapippuria ennen grillausta. Vetäytymisen ja siivuttamisen jälkeen tiputtelin pinnalle hieman oliiviöljyä ja paljon persilja-basilikasilppua. Tuoretta, kevyttä, helppoa, maistuvaa. Ei tarvita marinaadeja ja/tai erikoisia mausteita.

Kasviksista perunat, porkkanat, valkosipulinkynnet ja rosmariinin oksat laitoin ensin uuniin. Ne olivat maustetut oliiviöljyllä ja Santa Marian Forest blend maustesekoituksella. Kymmenisen minuuttia myöhemmin sekoitin joukkoon keltaista ja punaista paprikaa, sekä punasipulia (niissäkin oliiviöljyä, ja mustapippuria). Päälle vielä pienen pieniä kirsikkatomaatteja (tietenkin oliiviöljyssä kieritettyjä) ja sormisuolaa. Takaisin uuniin, reilu 200 astetta. Vartin verran taisivat olla uunissa, suurinpiirtein sen ajan karitsan paahtopaistit olivat foliossa vetätytymässä.

Lisäksi fetakastiketta: puoli pakettia fetaa, purkillinen ranskankermaa, tuoretta rosmariinia ja mustapippuria. Murenna feta, sekoita joukkoon hiennonnettu rosmariini ja mustapippuri. Sekoita ranskankerma joukkoon, koristele tuoreella rosmariinilla (jos muistat...), valmista. Paranee vain, jos joutuu odottamaan muutaman tunnin jääkaapissa.

Uunissa haudutettuja karitsanpotkia, pihatyöläisen 'pikaruoka'

Tätä meillä on tehty ja blogattu aiemminkin. Mutta laitanpa nyt kuitenkin uudestaan, sillä helpompaa ruokaa lehtien haravointia ja muuta pihatyötä sisältävään päivään voi olla vaikea keksiä.

Aamulla laitoin pataan potkat (en edes ruskistanut tällä kertaa), sipulin lohkoja, valkosipulin kynsiä, Puljongin lihalientä ja punaviiniä. Niin, ja mustapippuriakin laitoin mukaan.

Kansi päälle, pata uuniin, 150 astetta ja kolme tuntia. 

Ne tunnit voi sitten käyttää pihatöihin ilman että kertaakaan tarvitsee ruokaa käydä katsomassa. Jos työnteko maistuu pitempään, ei hätää, alenna uunin lämpötilaa ja pidä pata uunissa vaikka toiset kolme tuntia, tai vielä pitempään.

Grillivartaat karitsan ulkofileestä ja marinoituja porkkanoita

Viikko sitten lauantaina pääruokana oli sitten vartaita. Grillattua karitsan ulkofilettä. Vartaat minulle jotenkin vieras tapa laittaa lihaa ja nyt tottumattomuus näkyi; vähän turhan kypsäksi grillasin isompiin lihanpaloihin tottuneena. No, maku kyllä kohdallaan, joten vahinko ei ollut suuri.

Huomaa hyvät varrastikut, näitä käännellessä lihatkin kääntyvät ja grillaantuvat molemmin puolin.

Karitsan ulkofilevartaille resepti löytyi Bon Appetit lehden viime kesän numerosta.

Ensiksi marinadi lihalle:

• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 1 dl oliiviöljyä
• 8 valkosipulin kynttä murskattuna
• 4 tl suolaa
• 4 tl sokeria
• 4 tl sinappia
• 1 rkl hienonnettua tuoretta timjamia
• 2 tl chilihiutaleita
• ½ tl mustapippuria

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Yllä oleva alkuperäinen ehdotus, minä jätin sinapin pois.
Sen lisäksi karitsan ulkofileitä 1 per ruokailija. Leikkaa karitsan ulkofileet neljään osaan ja lisää marinadin. Sekoita ja anna marinoitua muutamia tunteja tai seuraavaan päivään. Pujottele grillitikkuihin ja grillaa mieluisaan kypsyysasteeseen.

Lisukkeena marinoituja porkkanoita:

• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl sitruunan mehua
• 1/2 tl hienonnettuja korianterin siemeniä (en laittanut, kuin ei ollut kotona)
• 1/2 tl juustokuminaa
• 1/2 tl savustettua paprikajauhetta
• hieman kanelia
• uusia porkkanoita, 3-4 per nuppi

Tämä tuntuu olevan muotimauste, tosi monessa (grilli)reseptissä mukana. Löytyy meidänkin maustelaatikostamme. On hyvää.

Sekoita marinadin ainekset. Puolita porkkanat pituussuuntaan ja keitä max 4-5 minuuttia (ei liikaa! jätä hieman puruvastusta ja rapeutta) ja jäähdytä kylmässä vedessä. Kuivaa. Lisää porkkanat marinadiin, mausta suolalla ja mustapippurilla ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi tai yön yli.

Kun tarjoilun aika saapuu, laita porkkanat isolle vadille. Pilko päälle paketti fetaa, kourallinen tuoreita mintun lehtiä. Lisää 2 tl sitruunan mehua ja saman verran oliiviöljyä. Suolaa ja mustapippuria, jos tarpeen. Nosta vielä grillatut karitsanvartaat koko komeuden päälle.

Liha, kuten sanottua, hieman liian kypsää minun makuuni, mutta mausteet kohdallaan. Porkkanoista tykkäsin kovasti, kylmä lisuke jonka voi tehdä liki valmiiksi etukäteen = ei huono juttu isoihinkaan 'rilloojuhliin' (isoäitini versio grillijuhlista).

Kun perjantaina tätä lauantain ateriaa suunnittelin ja päätös oli tehty, mietin ääneen että teen jotain uutta suoraan vieraille, eiks pitäsi aina testata ensin oman väen keskuuudessa. Johon Timotej totesi että miksi nyt testaisit kun et koskaan ennenkään.... tottahan tuo, en vain ollut tullut ajatelleeksi. Uusia reseptejä tulee usein kokeiltua juuri silloin kun on isompi joukko kenelle tarjota. Riskillä mennään siis jatkossakin!

Lampaanpotkaa haudutettiin kuusi tuntia

Ruokablogin pitäminen auttaa kummasti laajentamaan ruokavaliota ja kannustaa kokeilemaan uusia juttuja, eihän sitä koko ajan kehtaa blogata juureksista ja kalasta....

Tällä kertaa pataan päätyi lampaan potkia, vai ovatkohan karitsaa? Ei ihan Majan normaalia raaka-ainetta: niissä on jänteitä, rasvaa ja luita.... ja tekeminen vie aikaa. Mutta, pitäähän sitä ihmisen osata kasvaa (mielellään toki vain henkisesti) ja kehittyä. 

Yksi potka ruokailjaa kohden, neljää potkaa painoivat yhteensä liki kaksi kiloa, siinä riittää luuta ja lihaa! Maustoin raaat potkat suolalla, mustapippurilla ja timjamin silpulla. Ruskistin paistinpannulla ja laitoin uunipataan odottamaan.

Tein liemen: hienonsin 6 salottisipulia, muutaman valkosipulin kynnen ja muutaman sardellifileen. Kuullotin niitä öljyssä kattilassa ja lisäsin joukkoon myös pari rkl tomaattipyreetä. Sitten joukkoon litra Puljongin lihalientä, pari desiä punaviiniä, 5 neilikkaa, 2 laakerilehtä ja paljon tuoretta rosmariinia. Kuumensin liemen kiehuvaksi ja kaadoin sitten pataan potkien päälle.

Kuusi (!) tuntia uunissa (ensimmäiset neljä 125 asteessa ja pari viimeistä 100 asteessa) ja tulos yllä olevan näköinen, lihat suorastaan tipahtelivat irti luista. Reikäkauhalla varovasti noukin ne lautasille. Ennen sitä otin osan liemestä ja siivilöin kattilaan, siitä keittelin kastikkeen, jonka maustoin viinimarjahyytelöllä (kiitos KJ!).

Eihän tuo kuutta tuntia olisi tarvinnut, neljän-viiden tunnin kohdalla olivat jo varsin valmiita. Mutta kun aikaa oli, niin annoin muhia. Helppo ruoka itse asiassa, uunissa hoitelivat itse itsensä; vaikka aikaa meni kellon mukaan paljon, aktiivisia työvaiheita oli vähänlaisesti.

Jänteet ja rasvat olivat sulaneet liemeen, joten vai luun kanssa piti tulla toimeen.... sekään ei kovin vaikeaa ollut kun murea liha irtosi ihan itsestään. Hyvää oli, taas tuli todistettua että ennakkoluuloista on hyvä päästä eroon. :)

Lautasella myös bataatti-peruna-sosetta (jossa reippaanlaisesti voita) ja valkosipulilla ja unikon siemenillä maustettuja wokattuja taitepapuja.