Strömmingslåda

Strömminsglåda väcker traumatiska minnen i mänskor från min årgång. Strömmingslådan som serverades i skolan skulle i dagens samhälle definieras som brott mot mänskligheten och tortyr. 

Stömminglåda, "silakkalaatikko" på finska. Mammas var ätbar med var inte nån favorit.

Nå, detta måste provas, tänkte jag. Maja visade god min men kollade redan i hemlighet på nätet närmaste McDonalds.... 

Recept finns det hur mycket som hellst på nätet. Jag hade som grundrecept Marttornas version som jag kustomiserade.

Här slutresultatet. Helt ätbart men blir nog inte heller i fortsättningen nån favorit. Serverades med ättiksrödbetor och saltgurka. Rikligt med öl till, Det fick vi aldrig i skolan. Öl alltså.... 

Här ingredienserna. Panko ströbröd inte med på bilden. Vid närmare betraktelse av Marttornas recept fanns inte öl med så den drack jag. 

Jag hade:

• 200 gram strömmingfileer
• Potatis, skivade
• Dill
• Lök
• Två ägg
• Mjölk
• ½ halv burk smetana 
• Panko ströbröd
• Bacon
• Salt och peppar

Första lagret har installerats i formen.

Skala och skiva potatisen. Skär upp löken och dillen. All potatis på bilden gick inte åt. Lägg ett lager med potatis i formen och sedan ett lager med strömmingsfilleer, dill och lök. Lite salt och peppar. Sedan ett lager till med potatis, ett lager strömming osv. och sist ett lager med potatis överst.

Så här ser det ut. Överst ännu ett lager potatis och sedan dränks mästerverket i mjölk/ägg/smetablandning. Efter det baconskivorna överst och lite panko på hela härligheten.

Blanda mjök med två ägg och smetanan. Rös om och häll i formen så att allt dränks. Sedan överst bakonskivorna, lite panko och in i ugnen.

På väg in i ugnen.

Mitt strömmingslåda var 1,5 timme i varmluftsugn på 150 grader. Recepten förespråkar allt från 170 till 200 grader. Varmluftsugn alltid lite, t.ex.20 grader, lägre temperatur.

Färdig! Baconen var lagom knapprig, Konsistensen lagom torr, dvs. inte helt torr men absolut inte rinnade.

 Helt ätbart. Säkert helt gott om gamla traumor inte fanns. Påminner om Janssons frestelse.

Maja åt med god min och sa att det är inte lika hemskt som hon kom ihåg. Försiktigt undrade hon vilken är den nästa finska traditionsmaten jag skall göra. Jag hotade med klimpsoppa och dillkött! Men varen icke förskräckta, det kommer nog inte att ske!

Kurpitsasose kahdella eri tavalla

Numero 1 tarjoiltiin sekä peuran  ja kuhan kanssa. Uunissa paahdettua ja ranskankermaa joukossa, on tuo vaaleampi kuvassa.

Tee näin: Kuori, poista siemenet ja pilko yksi butternutkurpitsa (siitä tuli 400 gramman verran kuutioita), yksi sipuli ja pari valkosipulin kynttä. Laita kaikki leivinpaperin päälle uunipellille ja lisää ruokalusikkallisen verran oliiviöljyä.

Paahda 225 asteisessa uunissa puolisen tuntia kunnes kurpitsan palat pehmenneet. Kaada paahdetut kasvikset ja purkki ranskankermaa monitoimikoneeseen (tai käytä sauvasekoitinta) ja sekoita soseeksi . Mausta suolalla ja pienellä tilkalla sitruunan mehua.

Numero 2 oli tarjolla kuhan kanssa. Valkoviinissä keitettyä kurpitsaa ja mausteena inkivääriä.

Tee näin: Kuori, poista siemenet ja pilko yksi butternut kurpitsa. Laita palat kattilaan ja kaada päälle 2 desiä kuivaa valkoviiniä. Keitä kurpitsat kypsiksi, 10-15 minuuttia, kaada neste pois. Sekoita kurpitsat tasaiseksi soseeksi ja mausta 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä ja 1-2 rkl voita.

Ihan mahdotonta sanoa kumpi parempaa, molemmat todella hyviä. Tykkäsin paahdettujen kurpitsojen ja ranskankerman yhdistelmstä. Numero kaksi oli raikasta ja inkivääri on aina mieluista. Tasapeli, siis. Tehkää molempia!

Tässä vielä annoksissaan:

Peuran kera paahdettua kurpitsasosetta

Kuhan kanssa kumpaakin

Keitettyä kuhaa, salottisipuli-chili-kastiketta ja kahdenlaista kurpitsasosetta

Keitettyä kuhaa, kahta erilaista kurpitsasosetta (toista oli valmiina peuran jäljiltä ja toisen tein tätä annosta varten) ja vallan erinomaista salottisipuli-chili-kastiketta:

Kuha: tee keitinliemi; sekoita valkoviiniä, kalafondia ja vettä. Mausta kokonaisilla musta- ja valkopippureilla. Lisää yksi sipuli lohkoina. Kiehauta. Lisää kalan fileet ja ota kattila pois levyltä.

Kalaliemi kattilassaan, kurpitsat toisessa ja sekoitin valmiina soseen tekemiseen.

Annosten teko vuorossa

Noin 5 minuutin päästä kala on valmista. (Kunhan kyseessä kuhan tyyppinen ohut kala ja nestettä on tarpeeksi.) Maailman helpoin tapa valmistaa kalaa.

Kastike:  Kuori ja siivuta yksi salottisipuli. Laita se kattilaan ja kaada joukkoon 1 dl rypsiöljyä ja 2 rkl valkoista balsamicoviinietikkaa. Hieman suolaa ja mustapippuria kannattaa myös lisätä. Keittele hiljalleen hetki että sipuli hieman pehmenee. Lisää sen jälkeen joukkoon yksi mieto chili siivuina (älä anna chilin kiehua mukana, vaan lisää vasta lopussa. Paitsi jos haluat chilin maun tarttuvan voimakkaasti öljyyn, me emme halunneet).

Asettele kala ja kurpitsasoseet (reseptit tulevat lähipäivinä) lautasille. Kauho kastiketta kalan päälle ja koristele vielä vesikrassilla.

Tuo kastike sopi oikein hyvin miedon kalan seuraksi, chili ei dominoinut vaikka ajattelin että niin olisi voinut käydä. Chilin määrää on myös helppo säätää ruokaillessa koska maku on noissa chilirenkaissa ei niinkään itse kastikkeessa.

Ohje on modifioitu norjalaisesta turskareseptistä. Suosittelemme!

Pikkelöidyt kasvikset

Peuran seuralainen numero kaksi. Pikkelöityjä kasviksia: keltajuurta, butternut kurpitsaa (myskikurpitsaa?) ja pikkusipuleita etikkaliemessä. Näin se tapahtuu (ohje neljälle):

Tee ensin liemi. Sekoita 2 dl sokeria, 2 dl vettä, 2 dl valkoviinietikkaa ja 6 laakerinlehtä. Kiehauta ja anna jäähtyä.

Kuori ja pilko keltajuuret (300 gr) ja kurpitsa (200 gr). Keitä keltajuuria kunnes kypsiä. Samoin kurpitsoja, aika vaan on varsin erilainen, joten älä laita yhtä aikaan samaan kattilaan. Kurpitsat olivat vain pari minuuttia kiehumassa ja keltajuuriin meni ehkä 10 min (en katsonut kelloa). Keitä myös sipulit (12 kpl), n kolme minuuttia ja kuori ne sen jälkeen (pääset näin helpommalla kuin jos kuorisit raaat sipulit).

Laita kasvikset liemeen ja jätä maustumaan tuntikausiksi. Alkuperäinen ohje sanoi 12 tuntia, meillä oli n 8 h ja hyvin olivat maustuneet.

Juuri ennen ruokailua (kun liha vetäytyy foliossaan) poista kasvikset liemestään ja kuumenna paistinpanulla pienessä öljytilkassa.

Friteeratut pankoperunat

Tässä tulee yksi peuran lisukkeista, friteeratut pankokuorutteiset perunat. Valmistaminen vie aikaa, mutta lopputulos oli mieleinen. Kiva löytää vaihtelua lisukkeisiin.

Tarvitset neljälle:

• perunoita (500gr?), joko valmiiksi kauniin pyöreitä ja pieniä. Tai tee kuten me, ota tavallisia pienehköjä pottuja ja muotoile niistä veitsellä pieniä ja pyöreitä.... kuten sanottu, valmistaminen vei aikaa, mutta Timotejlta tuo sujui varsin näppärästi
• litran verran rypsiöljyä
• 2 munaa
• 1 dl vehnäjauhoja 
• 2 rkl chilipulveria
• 3 dl pankoa (tai korppujauhoa)

Keitä perunat kypsiksi ja anna jäähtyä. Sekoita vehnäjauho ja chilipulveri. Vatkaa kananmunat kevyesti. Kierittele kypsät, jäähtyneet perunat ensin jauho-chili sekoituksessa, sitten kanamunassa ja viimeksi pankossa.

Liukuhihnavaihe menossa

Öljyyn jonotusta

Kuumenna öljy kattilassa 180 asteeseen ja friteeraa perunapallot kunnes ovat kullanruskeita. Tee friteeraus muutamassa erässä, ettei öljy jäähdy liikaa. Anna ylimääräisen öljyn valua talouspaperin päällä.

Veikeitä olivat ja hyvältä maistuivat. Pitääpä muistaa tehdä toistekin.

Lautaselle menossa

Peuraa ja kaikkea muuta hyvää

En tiedä miten tätä kuvaisi. Paljon kaikkea hyvää yhdellä lautasella on ehkä paras kuvaus. Kaikki lähti liikkeelle siitä kun huomasimme että vielä on yksi paketti peuraa pakkasessa (kiitos M ja T K...nen!). Pienen surffaamisen jälkeen tämä idea löytyi Allt om mat lehden nettisivuilta. Monta vaihetta, kuulosti työläältä, mutta meni aika helposti ja maistui taivaalliselta!

Resepti tulee osissa, siten löydän kiinnostavat osat myöhemminkin helposti. Tässä ensin liha.

Hiero lihan pintaan maustesekoitus jossa on yksi ruokalusikallinen kutakin: suolaa, kuivattua timjamia, mustapippuria, murskattuja katajanmarjoja ja fenkolin siemeniä. Ruskista lihan pinta paistinpannulla. Kypsennä sen jälkeen 125 asteisessa uunissa kunnes sisälämpötila on 54 astetta (vei puolisen tuntia). Laita folioon lepäämään 10-15 minuutiksi sillä aikaa kun viimeistelet lisukkeet.

Aika hyvä kypsyysaste ja mureatakin oli. Not so very much bad at all! Lautasella myös pikkelöityjä vihanneksia (keltajuurta, butternut kurpitsaa ja pikkusipuleita), kurpitsasosetta, raakoja ja paistettuja herkkusieniä, friteerattuja pankoperunoita ja krassia.

Aivan uskomatonta miten pätevät kokit pystyvät luomaan tällaisia yhdistelmiä, siihen ei riitä minun taitoni, mutta mä oon aika hyvä copy-paste linjalla!

Tartarpihvi ja muikunmätiä

Olen lapsesta asti tykännyt tartarpihvistä, mutta Timotejn suhde siihen on ollut vähemmän suoraviivainen. Onneksi hän kuitenkin ehdotti tätä (listasta jossa oli kymmenkunta vaihtoehtoa) kun mietimme miten perinteinen uudenvuoden aaton muikunmäti syötäisiin tänä vuonna.

Tartaria, muikunmätiä, shamppanjaa,,,, täydellinen uudenvuodenaatto!

Idea tuli Allt om mat lehden nettisivuilta. Näin sanoo resepti, neljälle:

• Kuori ja pilko puolikas salottisipuli
• Paahda 2 rkl pankoa (japanilaista 'korppujauhoa') öljyssä kullanruskeaksi, anna kuivua talouspaperin päällä.

• Keitä kaksi munaa puolikoviksi, anna jäähtyä ja kuori.
• Sekoita tartarlaatuinen naudan jauheliha (150 gr) ja salottipuli, lisää joukkoon 1 tl dijonsinappia, 1 rkl oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria
• Laita lihasekoitus leivän siivuille
• Ota munista keltuaiset ja hienonna
• Laita tartarin päälle friteerattu panko, munan keltuaiset, muikunmätiä ja tuoretta lehtipersiljaa.

Nauti kuohuvan viinin kera.

Kummallinen yhdistelmä paperilla, mutta aivan loistavan makuinen. Näin päättyi 2014.