Karpalokastike

Vihoviimeinen kiitospäivän illallisen resepti, karpalokastike. Tämän yksinkertaisempaa kastiketta ei taida olla. Sopii ihan varmasti myös hirvelle, peuralle ja porolle. Olen itse asiassa joskus tehnytkin vähän saman tyylistä, täällä, joka tarjoiltiin hirven kanssa

Laita pussillinen (myönnän, en tiedä paljonko siinä oli, sellainen 'normaali' kokoinen....) pakastekarpaloita kattilaan, lisää ½-1 appelsiinin mehu ja raastettu kuori, 1 dl sokeria ja kanelitanko. Keittele hiljalleen 15-20 minuuttia. Maistele ja säädä tarpeen mukaan makua lisäämällä appelsiinia ja/tai sokeria. Poista kanelitanko ja anna jäähtyä. Tarjoile huoneenlämpöisenä.

Perunamuusi-, mozzarella- ja parmesaanipaistos

Vielä jatkuu kiitospäivän illallisen reseptit, nyt vuorossa perunalisuke. Perusmalli perunamuusista toki sopii oikein hyvin, mutta halusimme kokeilla jotain uutta. Tässä versiossa perunamuusin joukkoon on laitettu mozzarellaa ja parmesaania.

Timotej oli perunamestarina, sivusta seuraten tekeminen näytti menevän suurinpiirtein näin:

Tee perunamuusi, käytä siihen maitoa ja voita (ei vettä). Sekoita valmiin muusin joukkon raastettua mozzarellaa ja parmesaania. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Laita sekoitus uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja (me käytettiin pankoa) ja parmesaania.

Paista uunissa parisenkymmentä minuuttia, kunnes pinta saanut mukavasti väriä.

Kuohkea ja maukas perunalisuke. Mikäpä ei hyvältä maistuisi mozzarellalla ja parmesaanilla.... Selkeästi hyväksytty!

Papu- ja herkkusienigratiini

Kiitospäivän illallisen papulisuke syntyi näin:

Ainekset:
- vihreitä papuja
- vaaleaa leipää
- yrttejä
- oliiviöljyä
- raastettua parmesaania
- (herkku)sieniä
- salottisipulia
- kuohukermaa
- suolaa ja mustapippuria

1. Keitä vihreitä papuja 2-3 minuuttia, huuhtele kylmällä vedellä ja siirrä sivuun odottamaan.

2. Revi leivästä palasia ja sekoita niiden joukkoon oliiviöljyä ja yrttejä. Laitoin ehkä 1-2 rkl öljyä, kuivattua timjamia ja rosmariinia, sekä raastettua parmesaania. Paahda uunissa kymmenisen minuuttia kunnes rapeutuneet ja saaneet väriä. Siirrä sivuun odottamaan.

3. Tee sienikastike. Siivuta sienet ja pilko sipuli. Paista öljyssä muutama minuutti, lisää kermaa ja anna suurustua. Mausta suolalla ja pippurilla. Laitoin joukkoon myös kuivattua timjamia.

4. Sekoita pavut sienikastikkeeseen.

 5. Laita sekoitus uunivuokaan. Nosta leivänpalat päälle ja raasta vielä parmesaania pinnalle.

 6. Paista uunissa 20-25 minuuttia kunnes kuumaa ja kuplivaa

Lopputulos? Maut sopivat hyvin yhteen ja leivän rapeus toi mukavasti purutuntumaa. Hyviä ja yksinkertaisia (positiivisella tavalla) makuja. Aika monta työvaihetta tosin, mutta meilläpä olikin koko päivä/ilta aikaa. Saatanpa tehdä toistekin, varsinkin kantarelli/suppilovahvero aikaan.

Thanksgiving dinner etuajassa

Olemme monta kiitospäivää viettäneet USAssa, mutta emme koskaan kokanneet perinteistä kiitospäivän illallista. Nyt päätettiin tehdä se - etuajassa tosin. Pöydässä kuulunee olla kalkkunaa, perunamuusia, vihreitä papuja ja karpalo(kastikett)a. Ei siis muuta kuin ostoksille ja sitten ruoanlaittoon. Tosin emme ostaneet kokonaista kalkkunaa ja lisukkeisiin yritimme löytää jotain uutta jujua. Inspiraatio löytyi amerikkalaisista blogeista/nettisivuilta.

Tältä lopullinen annos näytti:

Kalkkunaa olemme vuosikymmeniä tehneet 90-luvun alussa kehittelemäni reseptin pohjalta:

Kalkkunafilee 170 asteisessa uunissa kunnes sisälämpöitla 63 astetta. Folioon vetäytymään n 20 minuutiksi ja sen jälkeen leikkasin ohuiksi siivuiksi.

Tällä kertaa pari pientä muutosta. Ensiksikin: luin jostain että kalkkunaa pintaan kannattaa sivellä majoneesia. Ajatuksena että se tuo makua ja kuoruttaa kevyesti niin että liha pysyy mehevänä. Toimii. Toinen oli että korvasin tuon oman kastikkeeni karpalokastikkeella kiitospäivän kunniaksi. Molemmat sopivat hyvin linnun seuraksi, tykkään kyllä tosta omasta tosi paljon. Vaikka pliisun näköistähän se on, valkoista kastiketta valkoisen lihan päällä.

Lisukkeiden reseptejä tulossa lähipäivinä.

Bataattiranskalaiset uunissa

Bataattiranskalaisista tykkään ja tein nyt eka kertaa itse. Uunissa, ei friteeraten. Hieman epäilin tuleeko tarpeeksi rapeita. Lopputulos oli ok, mutta ajattelin vielä testata eri tapoja josko löytysi vielä parempi. Mutta kyllä näitäkin kehtaan suositella.

Kärsivällinen Timotej leikkasi kaksi bataattia ohuen ohueiksi tikuiksi. Ajattelin nimittäin että ohuemmat olisivat todennäköisemmin kypsiä sisältä ja rapeita päältä. Ehkä vähän liiottelin, tuppasivat mustumaan. Seuraavalla kerralla siis vähän, mutta vain vähän, paksumpia. 1-2 rkl öljyä ja hyvää suolaa joukkoon. Sitten uunipelleille yhdeksi kerrokseksi. Kiertoilmauunissa olivat 225 asteessa reilu 20 minuuttia. 

Tarjoiltiin punakaali-coleslawn ja paistettujen kanafileiden kanssa. Lisäksi myös pari kastiketta jotka sopivat sekä kanan että ranskisten kassa, tulisempi Shiracha-majoneesi ja kermainen avokado-ranskankerma.

Jepp, hyväksytty lopputulos, vaan ei vielä täydellinen. Pitääpä googlata miten muut näitä tekevät, uskon edelleen että uunissa onnistuu. Friteeraus turhan työlästä tehdä ja rasvaista syödä.

Kurpitsakeitto lehtikaali-sesamsiemen-sekoituksella

Syksy ja kurpitsakeitto, kuten tavallista. Tällä kertaa juju on keiton lisukkeessa, nimittäin lehtikaali-valkosipuli-sesamsiemen - strösseli (sirote?). Tämä syksy on mennyt (työ)matkaillessa ja ruoanlaitto on jäänyt minimiin. Kävin mm New Yorkissa ja ehkä sieltä tuli idea tähän. NYCissä kun lehtikaalia oli kaikkialla. 

Tee keitto oman suosikkireseptisi mukaan. Minä paahdoin myskikurpitsan lohkoja uunissa kunnes pehmenivät. Kuullotin sitten kattilassa salottisipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä. Lisäsin kurpitsamössön, kasvislientä, kookosmaitoa, suolaa, mustapippuria ja muskottipähkinää. Keittelin hiljalleen ja lopuksi soseutin sauvasekoittimella.

Samaan aikaan paahdoin muutaman ruokalusikallisen sesamin siemeniä kuivalla paistinpannulla kunnes kevyesti ruskistuneet ja siirsin sitten lautaselle odottamaan. Kuullotin valkosipulia oliiviöljyssä ja lisäsin silpottua lehtikaalia pannulle. Annoin kypsyä hetken kannen alla. Ja sen jälkeen ilman kantta että rapeutuivat. Lisäsin kurpitsan siemeniä ja ne paahdetut sesamin siemenet.

Erinomainen lisuke keitolle, mukava suutuntuma ja puruvastus. Suosittelen!

 Tässä vielä lähikuva:

EDIT: Loppusoppa syötiin alkuruokana seuraavana päivänä. Lisäsin silloin tuohon strösseliin vielä chilihiutaleita, hyvä lisäys!

Sadonkorjuu- ja riista-aika

Pitkästä aikaa Villa Sandissa on kokattu (tai oikeammin kaupunkikeittiössä, mutta blogihan on sama). Meni melkein kuukausi niin että (työ)matkat häiritsivät sekä ruoanlaittoa että bloggausta. Tauko ei siis johtunut siitä että olisin lopettanut bloggauksen tai syömisen, mutta ruoanlaitossa oli piiiitkä tauko.

Nyt näin riistan ja sadonkorjuun aikana lautanen oli täynnä syksyn makuja:

Hirven jauhelihasta pihvit, suppilovahverokastiketta, punajuuri-homejuusto-paistosta ja mummin
kurkkuja. Hyvä yhdistelmä!

Hirven jauhelihasta muotoilin pihvit ja paistoin voi-öljy-sekoituksessa valurautapannulla. Vasta paistamisen jälkeen maustoin suolalla ja mustapippurilla. Yksinkertaista ja toimivaa. Samalla tavalla teen grillattavat hampurilaispihvitkin, pysyvät paremmin koossa ilman kananmunaa, korppujauhoja ja muuta sellaista 'turhaa'.

Punajuuret pestiin ja raastetttiin karkeasti. Punajuuriraastetta, sinihomejuustoa ja mustapippuria vuorotellen uunivuokaan. Päälle loraus kermaa ja uunissa kunnes punajuuret kypsyneet. Myös kastikkeen tein perinteiseen tyyliin: suppiksia, sipulia, kermaa, kasvisfondia ja mustapippuria.

Alkuruoka oli raikas:

Erilaisia tomaatteja, 'tavallisia', miniluumutomaatteja ja kumato-tomaatteja. Lisäksi oliiviöljyä, balsamico viinietikkaa, suolankukkia, mustapippuria ja tuoretta basilikaa.  Yksinkertaista ja toimivaa, tämäkin.