Rapuraviolit ja limoncello-kastiketta

Pitkästä aikaa ravioli-illallinen. Tällä kertaa täytteena ravunpyrstöjä ja katkarapuja, lisäksi limoncello-kastiketta. Idea tuli amerikkalaisesta ruokablogista ja sovelsin reseptiä meille sopivaksi.

Pastataikinan tein entisen ohjeen mukaan, mitäpä sitä hyväksi havaittua muuttamaan. Tällä kertaa määrä oli isompi, 440 grammaa jauhoja. Siitä määrästä syntyi noin 65 raviolia, jotka riittivät sopivasti viidelle ruokailijalle.

Tee ensin taikina oman tai linkin ohjeen mukaan ja laita jääkaappiin odottamaan tunniksi-pariksi. Seuraavaksi täyte:

Meillä 65 ravioliin nämä määrät (täytettä jäi jonkun verran):

• 2 purkkia ravunpyrstöjä
• kuorittuja katkarapuja pari kourallista (otin pakastimesta isosta pussista, siksi ei tarkkaa määrää)
• 3-4 valkosipulinkynttä  hienonnettuna
• yksi salottisipuli pieneksi hakattuna
• 2 tl limoncelloa (tai sitruunamehua)
• vajaa desi ricottajuustoa
• 2 reilua rkl mascarponejuustoa
• muutama rkl hienonnettua persiljaa

Kuullota paistinpannussa sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä pari minuuttia. Ota pannu pois liedeltä ja sekoita joukkoon paloitellut ravut ja katkaravut. Sekoita ja lisää persilja. Anna jäähtyä. Lisää joukkoon limoncello ja juustot.

Tee raviolit. Meillä on käsinveivattava pastakone, sillä tehtiin ohut levy ja stanssilla (n 8cm halkaisija) ympyröitä.

Voitele raviolin yläreuna vatkatulla kananmunalla (jotta pysyvät kiinni keittämisen aikana) ja laita nokare täytettä.

Taita ravilolit ja sulje reuna haarukan avulla. 

Tee kastike: sekoita kattilassa 6 rkl limoncelloa ja 3-4 rkl sitruunamehua (voit käyttää myös pelkästään mehua jos likööriä ei ole). Kuumenna ja vispaa joukkoon voita pala kerrallaan. Kaiken kaikkiaan lisäsin noin 150 gr voita (ei mikään vähäkalorinen kastike, mutta toisaalta sitä tarvitaan vain vähän yhteen annokseen). Lopuksi sekoita joukkoon vielä loraus kuohukermaa ja silputtua persiljaa.

Keitä raviolit. Ne painuvat pohjalle ensin ja nousevat sitten pintaan. Anna kiehua vielä parisen minuuttia pinnalle nousun jälkeen.

Tarjoile raviolit kastikkeen kera. Kastiketta ei tarvita valtavia määriä, pienikin tilkka tuo paljon makua.

Nam!

Karitsaa kahdella tapaa - ulkofilettä ja prässättyä lapaa

Ravintoloissa tämän tyyppisiä annoksia näkyy aika usein, karitsaa/ possua/ nautaa/ siikaa/ muuta kahdella (tai kolmella) tapaa. Joten päätin kokeilla. Tässä karitsan ulkofilettä sekä keitettyä, prässättyä ja paistettua karitsan lapaa.

Minun annokseni = pienehkö

Ensin se nopea osa, joka tosi tehdään loppupäässä prosessia: ulkofileet maustoin suolalla ja mustapippurilla. Ruskistin paistinpannulla voi-öljy-sekoituksessa ja paistoin valmiiksi uunissa, kunnes sisälämpötila oli 54 astetta. Sen jälkeen vetäytyivät folion sisällä sen aikaa kun paiston prässätystä lavasta leikatut 'pihvit'. Ennen tarjoilua vielä leikkasin fileet pienempiin palasiin.

Karitsaa lapaa ostin kuvassa näkyvän määrän. Se ja kolme ulkofilettä riitti hyvin neljälle ruokailijalle ja doggy bagiin nuoremmalle sukupolvelle. Lavat maustoin suolalla ja mustapippurilla. laitoin ne ja muutaman oksan tuoretta rosmariinia kattilaan. Päälle niin paljon vettä että lihat peittyivät. Annoin kiehua hiljalleen kannen alla 3-4 tuntia.

Sitten lihat pois kattilasta ja revin ne kahden haarukan avulla silpuksi, poistaen samalla kaiken rasvan, luut ja muut ei-ruokahalua-herättävät osat. Sen jälkeen oli tarkoitus pakata nyhtöliha tiukasti ja antaa jäähtyä painon alla jääkaapissa seuraavaan päivään. Näin toki tapahtuikin, mutta sopivan astian valitsemiseen meni hetki.

Eka yritys yllä. Selvästikin liian iso astia näin pienelle määrälle. (Isomman määrän jos joskus teen niin käytän tuota vuokaa, siitä saisi sitten helposti siivutettua 'pihvit'.) Timotej lopulta keksi oikean tavan, rangasmuotti:

Ja sen päälle täysinäinen litran mehupurkki painoksi:

Jääkappissa yön yli oltuaan liha näytti tältä:

Aikas hieno. Timotej leikkasi siitä neljä kiekkoa ja ne maustoin ja sitten paistoin voi-öljy-sekoituksessa fileiden vetäytyessä.

Tarjolla myös hasselbackan perunoita ja feta-rosmariinikastiketta.

Lopputulos oli onnistunut. Hyvä, joskin aikaa vievä tapa tehdä 'pihvit' vähemmän mureasta ruhonosasta. Menee jatkoon, eiköhän tätä testata myös muulla kuin karitsalla.

Jos joku ihmettelee vihanneksien puutetta, niin ne tarjoiltiin erikseen alkuruokana:

Pad See Ew - thaimaalaista tällä kertaa

Tällaista helppoa ja nopeaa arkiruokaa tällä kertaa, Pad See Ew nimeltään. Toki suomalaisella twistillä. 

Aloita viipaloimalla pari chiliä (näpräsin siemenet pois ettei ole ihan niin tulista) ja kaada viipaleiden päälle 2 rkl valkoviinietikkaa. Jätä maustumaan.

Seuraavaksi työn alle riisinuudelit, löytyy esimerkiksi Santa Marian valikoimasta. Kuumenna kattilallinen vettä kiehuvaksi. Ota pois liedeltä ja laita nuudelit veteen kahdeksi minuutiksi. Kaada vesi pois ja huuhtele nuudelit kylmällä vedellä. Valuta ja jätä odottamaan.

Tee kastike. Minä sekoitin vajaan desiin soijakastikketta noin 1 rkl osterikastiketta, Santa Marian 'sweet soy & garlic'-kastiketta useamman ruokalusikallisen ja pari tl valkoviinietikkaa. Sanoisin että tuo SMn kastike riittäisi sellaisenaankin jos haluat vielä helpomman reseptin.

Suikaloi liha. Mä käytin naudan ulkofilettä. Kana ja possukin sopivat tähän. Ruskista erissä kuumalla pannulla tai wokissa. Nosta sivuun ja jätä odottamaan.

Pilko varsiparsakaalia (tai muuta vihreätä vihannesta) ja hiennonna pari valkosipulinkynttä.

Kuumenna wokki tai paistinpannu. Lisää öljyä ja sen jälkeen valkosipuli sekä yksi tai kaksi raakaa kananmunaa. Sekoita ahkerasti. Lisää vihannes, lihat, kastike ja nuudelit. Paista kunnes kuumentunut läpikotaisin.

Tarjoile chiliviipalieden kanssa.

Maistuvaa arkiruokaa joka valmistuu todella nopeasti.

Katkarapuhodari

Amerikassa tunnetaan pikaruoka nimeltä lobster roll, hummerihodariksi kaipa sitä suomeksi kutsutaan. Tässä siitä arkisempi versio, katkarapuhodari.

Taisin laittaa puolisen desiä Hellmansin majoneesia, johon lisäsin reilu puolikkaan sellerivarren pilkottuna, ehkä 2 rkl sitruunan mehua, 1-2 rkl raastettua piparjuurta ja 1 tl paprikajauhetta.

Kuumensin oliiviöljyä paistinpannulla ja lisäsin hienonnettua valkosipulia sekä chilihiutaleita ja kuullotin hetken. Sitten pannu pois liedeltä ja kourallinen karkeasti pilkottuja katkarapuja öljyyn maustumaan.

Seuraavaksi sekoitin katkaravut majoneesiin ja täytin sämpylät (käytin sellaisia paistovalmiita, paistoin ohjeiden mukaan ja annoin jäähtyä hetken ennen täyttämistä). Viimeksi vielä kevätsipulin renkaita ja niin sunnuntain iltapala oli valmis.
 

Eräänlainen crab cake, rapukakku

Eräänlainen crab cake, tai sitten ei. Eihän tässä ole taskurapua, crab, eikä ole friteerattu/paistettu voissa niin kuin perinteinen crab cake. Mutta siitä on inspiraatio tullut, joten menkööt sillä nimellä. Löysin vastaavan reseptin yhdestä amerikkalaisesta blogista ja siitä varioin meidän version.

Aloita tekemällä Old bay -mausteseos, jos sellaista ei satu kaapissa olemaan. Löysin netistä ohjeen miten tehdä, mutta enpä sitä noudattanut muuta kuin suuntaa antavana. Ohje meni näin:

Sekoita:

• 2 rkl jauhettua laakerinlehteä
• 2 rkl sellerisuolaa
• 1 rkl sinappijauhetta
• 2 tl paprikaa (tai savustettua paprikaa)
• 2 tl mustapippuria
• 1/2 tl  cayannepippuria tai chilihiutaleita
• ripaukset muskottipähkinää, kanelia, kardemummaa, yleismaustetta, neilikkaa, inkivääriä.

Minä laitoin mortteliin mitä sattui käteen osumaan ja maistelin sopivan sekoituksen.

Rapukakkuihin tarvitset:

• 200 gr jokiravun pyrstöjä (tai taskuravun lihaa saman verran)
• reilu 0,5 dl kutakin: hienonnettua varsiselleriä, punasipulia, punaista paprikaa
• 2 rkl hienonnettua tuoretta persiljaa
• 1 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
• 1/4 tl Dijon sinappia
• 0,5 dl pankoa
• puolikkaan sitruunan kuori raastettuna
• 3 rkl hyvää majoneesia
• Old bay maustetta

Aloita sekoittamalla kulhossa majoneesi, sinappi, sitruunan kuori ja old bay.

Lisää joukkoon varsiselleri, punasipuli, paprika, yrtit ja panko. Lisää lopuksi myös pilkotut ravut. Maista ja mausta tarpeen mukaan, suolaa, mustapippuria, lisää old bay sekoitusta kenties.

Laita seos jääkaappiin 20 minuutiksi (tai jos on kiire niin 10 minuuttia pakastimessa on vaihtoehto). Sen jälkeen muotoile seoksesta korkeahkoja kakkuja, käytin rengasmuottia apuna:

Laita öljyttyyn uunivuokaan ja paista 8 minuuttia 260 asteessa.

Tarjoile sitruunamehulla, suolalla ja mustapippurilla maustetun Hellmans (tai kotitekoisen) majoneesin kera. Päälle vielä hieman Old bay sekoitusta ja tuoretta persiljaa.

Oikein, oikein hyvää. Kevyttä ja maukasta. Suosittelemme. Tämä oli meillä pääruokana salaatin kera. Sopii erinomaisesti myös alkuruoaksi. Siinä tapauksessa tekisin kakuista pienempiä. Ne voisi myös tarjoilla leivän päällä sormiruokana. Pitääpä kokeilla sitä versiota seuraavaksi.

Lehtikaalia ja muikun mätiä

Uudenvuodenaaton toinen pikkupala:

Aloita tekemällä lehtikaali: revi 20 gr tuoretta lehtikaalia pieniksi paloiksi, sekoita käsin sen joukkoon 2-3 rkl oliiviöljyä, mausta kevyesti suolalla. Laita 185 asteiseen uuniin noin vartiksi, sekoita puolessa välissä.

Kaalin ollessa uunissa sekoita 1/2 dl ranskankermaa, 1 tl majoneesia ja hieman hienonnettua sitruunan kuorta. Näin siis ohjeen mukaan, minulla ranskankermaa vähemmän ja majoneesia hieman enemmän.

Paahda hyvää (maalais)leipää. Levitä sen päälle maustettu ranskankerma, sitten lehtikaalia ja viimeksi muikunmäitä. Nam!

Uudenvuodenaaton iltapala, juuressnacks

Hyvää uutta vuotta! Meillä vuosi vaihtui perinteisesti, ensin teatteriin ja sitten iltapala samppanjan kera. Tällä kertaa lautasella kolme pientä herkkua: Hailuodon kylmäsavustettua graavilohta ja wasabituorejuustoa (koristeena sesamin siemeniä ja sitruunan kuorta), muikun mätiä ja lehtikaalia (resepti tulossa) sekä juuressnacks.

Timotej teki nämä röstityyppiset snacksit uusimmassa Feminassa olleen ohjeen mukaan. Tarvitset neljälle: 1/2 kesäkurpitsa (n 100 gr), porkkanan (n 74 gr), 3 dl hienoksi raastettua parmesaania, suolaa, mustapippuria, oliiviöljyä paistamiseen ja koristeeksi hienonnettua persiljaa ja sitruunan kuorta.

Raasta kesäkurpitsa karkeasti ja laita kulhoon. Lisää 1/2 tl suolaa ja sekoita hvyin. Anna vetäytyä 20 minuuttia ja valuta sen jälkeen siivilässä. Raasta porkkana. Sekoita kesäkurpitsa, porkkana ja parmesaani. Mausta mustapippurilla.

Paista öljyssä paistinpannulla keskilämmöllä molemmin puolin kunnes kauniisti ruskistuneet. Koristele persiljalla ja sitruunan kuorella, jos muistat (me emme, jäivät keittiöön leikkuulaudalle).

Timotejn suosikki taisi olla lohi-wasabi, minä kallistun lehtikaali-mädin kannalle, mutta kaikki kolme oikein mieluisia.