Intialainen ilta, osa 2, kalacurry ja papadum

Jatkoa edelliseen postaukseen. Kuten jo siinä kävi ilmi, pääruokana meillä oli kalacurry, jossa oli myös katkarapuja, nyt kun asiaa ajattelen. Raaka-aineet ostettiin Hämeentien (Helsinki) etnisistä kaupoista joissa Timotejn ja pääkokin silmiin pisti ei ainoastaan valikoima, vaan myös hintataso. Ja Majahan luottaa siihen mitä Timotej sanoo (ja toki myös pääkokin sanaan ja osaamiseen).

Kalakastike yksi raaka-aineista jotta tässä tarvitaan

Mutta se kalacurry. Jotta tämän bloggauksen ymmärtäisi (edes välttävästi) suosittelen ensimmäisen osan lukemista (julkaistu tiistaina), sillä moni aines-osa valmistui jo samosa prosessin aikana.

Katkaraputahnaakin tarvittiin

Ota loput sipuli-valkosipuli-inkvääri-sekoituksesta monitoimikoneesta ja laita kattilaan, öljyä ensin pohjalle. Lisää sitten loput morttelissa olevasta maustetahnasta ja sekoittele hiljalleen ilman että palaa pohjaan (riski on, minkä pääkokki huomasi kun ei ollut tottunut kaasulieteen....).

Tässä näkyy että ei järjestyksellä niin väliä ole... kalat näköjään kattilassa ennen tomaattimurskaa...

LIsää joukkoon purkillinen tomaattimurskaa ja 1rkl katkaraputahanaa, jota siis saa ainakin etnisistä kaupoista. Kourallinen laakerinlehtiä ja kokonaisia kardemummia (näitä ei sitten syödä, antavat vain makunsa curryn muhiessa). Lisää myös 1-2 limetin mehu ja loraus kalakastiketta. Sekä kalat ja katkaravut ja anna kypsyä (jos siis käytät raakoja katkiksia kuten me). Viimeksi vielä paljon silputtua tuoretta korianteria ja siinä se.

Tämä ei ollut enää niin moimutkaista... kun pari vaihetta tuli jo tehtyä samosa reseptin yhteydessä... Jos ihmettelet chilin puutetta, niin sen jokainen lisäsi itse ruokailun yhteydessä chiliketsupin muodossa (sekin tuossa tiistain blogissa).

Tästä riittää koko komppanialle

Lisäksi tarjolla oli tottakai myös leipää, minä kutsun niitä nimellä papadum, mutta tuntevat myös nimen papad, kts wikipedian selitys englanniksi, linkki: Papadum.

Nämä paistettiin nopeasti molemmin puolin ja salaisuus oli todella kuumassa öljyssä, joilloin leivät rapeutuivat oikeaoppisesti.

Aika sekava postaus tällä kertaa. Mutta, uskokaa pois, maku oli upea.

Intialainen ilta, samosa ja chiliketsup näin alkajaisiksi

Huh, tästä bloggauksesta ei tule helppoa! Teimme suunnitelmien mukaan sunnuntaina porukalla intilaista ruokaa. Pääkokki ja kolme aktiivista apulaista sekä kaksi myöhemmin tullutta. Resepteistä ei ole tietoakaan, jotain Majan epäselviä muistiinpanoja on kyllä löytynyt. Tyyliin: 'kaali, onion, itu, spring onion, garlic -> mix' jne. Määristä ei ole mitään merkintöjä ja muistiinkaan ei voi luottaa kun kokkeja oli monta eikä Maja nähnyt joka vaihetta. Joten tämä ja 1 tai 2 tulevaa bloggausta voi toimia ainoastaan inspiraation lähteenä.

Intialaisen keittiön lähtökohtanahan on mausteet, joten niillä aloitan minäkin. Mortteliin tuli n puoli pussia jokaista: jeeraa (eli roomankuminaa eli juustokuminaa), fenkolin siemeniä, kurkumaa ja korianterin siemeniä, sekä koko pussillinen currylehtiä ja reippaasti öljyä (0,5 dl Timotejn arvio). Timotej sekoitti mausteet tahnaksi morttelissa. Tätä sekoitusta tarvittiin sekä samosatäytteeseen että kalacurryyn.

Samosatäytteen teko alkoi monitoimikoneen esiinotolla. Sinne laitettiin nelisen sipulia lohkoina, 12 (kaksitoista) valkosipulin kynttä, tuoretta inkivääriä lohkoina (n 10 cm pala kaikkiaan). Nämä sekoitettiin hienoksi. Tässä vaiheessa noin puolet jätettiin odottamaan kalacurrya.

Alempana kerrotaan chiliketsupin teosta, se jo ehti värjätä Kenwoodin

Kattilaan öljyä ja vajaa puolet sipuli-inkiväärisekoituksesta sinne pehmentymään (ei ole tarkoitus ruskistaa). Lisää pussillinen herne-maissi-parika sekoitusta sekä vajaa puolet morttelin maustetahnasta ja vielä silputtua tuoretta korianteria plus suolaa maun mukaan.

Valmiin sekoituksen annetaan jäähtyä, kuumana se rikkoisi kevätkääryletaikinan.

Samosa tehdään kevätkääryletaikinasta. 1-2 rkl täytettä yhteen kulmaan, taikina taitetaan kahtia ja sen jälkeen kolmioiksi kunnes koko levy käytetty. Kun kaikki levyt täytetty, vuorossa on niiden paistaminen runsaassa kuumassa öljyssä paistinpannulla.

Samosat tarjoiltiin alkuruokana (kuten myös myöhemmin blogattavat kevätkääryleet) chiliketsupin kera.

Chiliketsup
Samosat, kevätkääryleet ja kalacurry tehtiin ilman chiliä, niin jokainen saattoi päättää ruokansa tulisuuden itse. Joten teimme itse chiliketsuppia tai -hilloketta, joka oli järjettömän tulista! Keittiössä niin vahvat chilihöyryt, että kaikki yskimme ja pakkasesta huolimatta ikkunat oli pakko avata.

Pieniä chilejä keitettiin vesitilkassa, olisikohan ollut puolisen tuntia. Joukkoon lisättiin sokeria ja valkoviinietikkaa (määrät tuntemattomia, sorry) ja annettiin karamellisoitua.








Sen jälkeen kattila tyhjennettiin monitoimikoneeseen, sinne lisättiin 1,5 tuubia tomaattipyreetä ja sekoitettiin tahnaksi.

Tämä sitten vielä sekoitettiin sweet chili soosin kanssa (sitä meni koko pullo, kuvassa vielä rinta rinnan ennen sekoitusta) ja nyt meillä on chiliketsuppia monen viikon/ kuukauden/ vuoden tarpeisiin.....





Seuraavaksi yritän selvittää kalacurryn muistiinpanot ja sitten varmaan myös kevätkääryleet, niitäkin teimme.

Loistava iltapäivä/ilta, yhdessä kokkaaminen oli hauskaa ja paljon tuli opittua uuttakin, kiitos pätevän pääkokin.

Kampasimpukoita, ruusukaalia ja veriappelsiinisalaattia

Olipa maukasta! Kampasimpukat aina suosikkeja, mutta välillä kaipaa vaihtelua ja siksi googlasin uusia kampasimpukkareseptejä. Tämä tarttui mukaan Bon Appetit lehden nettisivuilta ja osoittautui loistavaksi.

Ylläolevasta linkistä löytyy alkuperäinen resepti englanniksi, alla kerron suurin piirtein miten me se tehtiin, ohjetta noudattaen. Mukana kolme osa-aluetta.

Veriappelsiinisalaatti
tarvitaan neljälle: kaksi veriappelsiinia, tuoretta minttua, persiljaa ja rakuunaa, oliiviöljyä, suolaa pippuria.

Ruusukaalit eivät kuulu veriappelsiinisalaattiin... mutta näytävät hyvältä kuvassa...

Kuori veriappelsiinit ja putsaa lohkot. Silppua tuoreita yrttejä, yhteensä 2-3 desiä ja sekoita appelsiinilohkojen joukkoon, lisää 1 rkl oliivöljyä ja suolaa, pippuria maun mukaan. Jätä odottamaan muun ruoan valmistumista.

Appelsiini gastrique

3 rkl sokeria

1 rkl sherryviinietikkaa

pari desiä appelsiinimehua (piti olla veriappelsiinia, mutta meillä käytettiin ei-veristä Tropicanaa)

2,5 dl kanalientä

Kuumenna sokeri kunnes sulaa ja anna ruskistua.

Kun kullanruskeata, lisää viinietikka vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Sen jälkeen sekoita appelsiinimehu mukaan ja anna kiehua.

 iPadissä resepti, takana sherryviinietikkaa, kanalientä ja appelsiinimehua

 Lisää siten kanaliemi ja keitä kokoon kunnes muutama rkl jäljellä. Pidä lämpimänä.

Ruusukaalit ja kampasimpukat

Irrota ruusukaalinlehdet ja paista ne kevyesti 1 rkl oliiviöljyä, ei vie kuin pari-kolme minuuttia.

Kuivaa kampasimpukat, mausta suolla ja pippurilla. Paista oliiviöljyssä 1-2 minuuttia per puoli,

Sitten lautaselle veriappelsiinisalaati, ruusukaalit ja simpukat. Kampasimpukoiden päälle appelsiini gastriqueta (mitä se sitten liekään suomeksi...).

Todella hyvää! Ruusukaali ei todellakaan vaadi tämän monimutkaisempaa laittamista ja kastike sopi kampasimpukoiden kanssa loistavasti. Onneksi on kokkeja joilla on mielikuvitusta ja hyvää makua, niin kopioimalla saa hyvää ruokaa helposti omalle lautaselleen.

Kotitekoisia ravioleja raputäytteellä ja tomaattikastikkeella

Suunnitelmien mukaan viime sunnuntaina testattiin upouutta pastakonetta. Ravioleja rapu-parsakaali-ricotta täytteellä ja kotitekoisella tomaattikastikkeella.Aivan onnistuneita ja yhtä ja toista opittiinkin.

Luin sekä keittokirjoja että ruokablogeja sopivan taikinareseptin löytämiseksi. Erot olivat yllättävän suuria. Lopulta päädyin jonkinlaiseen kompromissiin, 300 gr durumjauhoja, 3 kanamunaa, 1-2 rkl oliiviöljyä ja saman verran vettä.

Arvasin ettei minun voimani ja innostukseni riittäisi taikinan vaivaamiseen, onneksi kaapista löytyi Kenwood, joka hoiti tehtävän mukisematta vaadittavat 10 minuuttia.

Kun taikina oli vaivaantunut valmiiksi, se kiedottiin kelmuun ja laitettiin jääkaappiin pariksi tuntia. Kun sitten pastan kauliminen alkoi selvisi kaksi asiaa: 1) minun käsivoimillani ei tätä olisi tehty = pastakone loistava keksintö ja 2) taikina oli aavistuksen liian kovaa, ensi kerralla enemmän munia/vettä.

Täytteeseen tuli hienoksi pilkottua parsakaalia, jota ei tarvinut erikseen kypsentää, määrästä en osaa sanoa. Ravunpyrstöjä oli 200 gr, pilkoin ne karkeasti. Lisäksi silputtua basilikaa ja 100 gr ricottaa. Ainekset sekaisin ja siinä se, täyte valmis.

Taikina kaulittiin pastakoneessa, ensin nolla tasolla, sitten 2,5, ja 7. Meidän koneen 5 antoi kauniit raviolit, 7 oli ohuedessaan parempi, mutta haastavampi täytettävä. Mutta seiskalla mennään jatkossa, ohut taikina sopii ravioleihin mielestäni paremmin. Pastakonetta käyttäessä kolme kättä on hyvä olla, Timotejn ja Majan yhteistyöllä se sujui hyvin.

Muista jauhota pöytä!

Täytenokareita sopivin välein taikinan päälle. Kylmää vettä reunoille liimaksi, toinen taikinakerros päälle ja ilmat pihalle täytenokareiden ympäriltä.

Kokkikoulu Espassa käytettiin rengasmuotteja, joita meillä ei ole. Me hetken ajattelimme käyttää juomalasia muottina, muta päädyimme veitsellä leikattuihin neliöihin.

Valmit raviolit (joita oli 14 kpl, taikinaa ei yritetty optimoida, muutaman lisää oli saanut jos olisi ollut tarkkana) kuivahtivat hetken kun pastavesi kiehui.

Keitin raviolit parissa erässä, keittoaika oli 4 minuuttia. 

Tomaattikastike syntyi seuraavasti: kuullotin sipulia ja valkosipulia öljyssä. Mukana myös pari anjovisfilettä (jotka kummasti katoavat prosessissa, mutta jättävät mukavan suolaisen vivahteen). Lisäsin purkillisen Mutti kirsikkatomaatteja, lorauksen punaviiniä, oreganoa ja mustapipuria. Kastike muhi liedellä tunnin verran, raviolien valmistumisen ajan.

Lopputulos: maistui oikein hyvältä. Seuraavalla kerralla: pehmeämpi taikina = helpompi työstää  ja pyöreitä ravioleja = vähemmän pastaa lautasella. Muuta parantamisen aihetta en nyt keksi. Toki uusia täytteitä tullaan testaamaan.

Huomisen menyy vielä auki, mutta sunnuntaista tulossa mielenkiintoinen. Teemana Intia, alkupala Samosa ja pääruokana kalacurry. Kokkeja näillä näkymin seitsemän, ja ruokailijoita yhtä monta. Timotej on tänään hoitanut ostoksien teon, lupaavalta näyttää, kts alla. Raportti seuraa.

'

Kokkikoulu Espassa ravioleja tekemässä

Tein eka kertaa itse ravioleja viime viikolla ja nyt on sitten pastakone keittiön kaapissa. Timotej kävi ostamassa kun niin kehuin sitä pastan tekoa. Lupaan että tulee käyttöönkin.

Tällä kertaa ei reseptiä, ei edes summittaista(!). Muutama kuva inspiraation lähteeksi. Palaan asiaan kun Villa Sandissa teemme näitä, tosin saattaa olla että ainakin eka kerralla täyte simppelimpi kuin Kokkikoulu Espassa, jossa oli tarjolla simpukka-kukkakaali-ricotta täytettä ja raviolit tarjoiltiin sahramiliemen kera.

Tuollaisen käsikäyttöisen yksinkertaisen laitteen mekin ostimme. Ajatuksena erityisesti raviolien teko, mutta kyllä siinä joitain nauhapastan teriäkin tuli mukana.

Tässä ensimmäiset yksilöt ja siitähän ne sitten vain kaunistuivat. Ehkäpä jo sunnuntaina saan inspiksen kokeilla kotona. Ensisijaisesti olen mieltänyt raviolit alkuruoaksi, mutta kun vain kahdelle tekee, niin saattavat päätyä pääruoaksi.