maanantai 17. helmikuuta 2020

Ranskalainen sipulikeitto


Tästä se alkaa, klassisen ranskalaisen sipulikeiton teko. Timotej kuori ja viipaloi puoli kiloa sipulia, se määrä oli sopiva meille kahdelle sunnuntain illalliseksi. Tuli muuten aivan erinomaista! Pikaruokaa tämä soppa ei ole, sipulien karamellisoituminen vie aikaa.  Mutta on todellakin pienen vaivan ja odottamisen arvoista.

Kuori ja viipaloi siis puoli kiloa keltasipulia. Sulata 1-2 rkl voita korkeareunaisessa pannussa (en vieläkään tiedä mikä traktörpanna on suomeksi) ja lisää joukkoon saman verran oliiviöljyä. Lisää sipulit ja kuullota pienellä lämmöllä silloin tällöin sekoittaen kunnes pehmeitä, kullanruskeita ja karamellisoituneita. Siihen meni 40 minuuttia. Tämä on se kriittinen vaihe, ei kannata hosua. Kun tän tekee ajan kanssa ei karamellisointiin tarvita lisättyä sokeria, jota usein eri resepteissä suositellaan. Turhaa siis, sipulin oma makeus riittää paremmin kuin hyvin. 

tässä jossain puolen tunnin kohdalla
Sipulien muhiessa paahda muutama siivu hyvää leipää. esimerkiksi hapanjuurisellaista, kuten meillä. Raasta juustoa. Ranskassa gruyereä, meillä cheddarin ja parmesaanin sekoitusta.


Kun sipulit valmiita, sekoitin joukkoon yhden ruokalusikkallisen vehnäjauhoja ja sekoittelin muutaman minuutin. Sitten pannuun litran Puljongin lihalientä (tää on toinen kriittinen vaihe, käyttämäsi liemen kannattaa olla hyvää!) ja vajaa desin valkoviiniä. Annoin muhia kannen alla noin 20 minuuttia. Maistoin, ja lisäsin hieman suolaa ja mustapippuria.

Sitten kauhoin keiton kulhoihin. Laitoin päälle pari leivän siivua ja juustoraastetta. Kulhot uunipellin päälle ja grillasin uunissa grillivastuksen alla kunnes juusto sulanut ja ruskistunut.



Jos kaupassa olisi ollut tuoretta timjamia, niin tässä kohtaa olisin lisännyt sitä annokseen. Kun ei ollut, pärjättiin ilman.


Nautittiin kuplaveden ja ranskalaisen punaviinin kera. Kuten jo sanoin, aivan erinomaisen hyvää. Tätä pitää muistaa tehdä usein. Olemme tehneet joskus ennenkin, mutta oli pääsyt unohtumaan, eikä se näin hyvää viime kerralla ollutkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti