Merikrottia ja kikherne-kesäkurpitsa lisuketta

Merikrotti (marulk) on Timotejn suosikkikala. Ja hyväähän se on, kelpaa minullekin. Tänään sitä tarjottiin varsin yksinkertaisesti, oliiviöljyllä, sitruunalla ja timjamilla maustettuna.

Kalat maustuivat jääkaapissa tunnin verran ja paistettiin paistinpannulla kypsiksi, suolaa ja mustapippuria vielä pintaan.

Lisuke oli oikein, oikein hyvää! Uunissa paahdettua kesäkurpitsaa ja kikherneitä. Herneiden joukossa myös pari valkosipulin kynttä ja kulhossa olleet kirsikkatomaatitkin lisäsin mukaan. Uunissa n 20 minuuttia. Niin, ja kesäkurpitsasiivut oli Timotej huolella sivellyt oliiviöljyllä..

Uuniin menossa

Kasvisten paahtuessa sekoitin kastikkeen, muutama rkl oliiviöljyä, puolikkaan sitruunan mehu, timjamia, suolaa ja mustapippuria. Paahdetut kasvikset kastikkeen joukkoon ja lämmin lisuke valmis.

Mitähän sitä huomiseksi keksisi? Taitaa olla ulkoruokinta vuorossa, vaikka vielä joudumme odottamaan terassikelejä. Lumi on onneksi täysin poissa ja aurinko paistaa, lämpöasteet vain saisivat kohota reippaasti, niin Avenyn tarjonta pääsisi käyntiin. Parempi aikoja odotellessa..

Pastaa ja hummerikastiketta Ryyperin tapaan

Kyllä kelpaa, ruoan laitto alkoi jo päivällä Feskekörkasta, josta löytyi tämä yksilö:

Timotej kaivoi hummerista lihat esiin sillä aikaa kun Maja teki kastiketta alla olevista aineista ja keitti pastaa.

Kastike meni suurinpiirtein näin: Pilkoin kaksi valkosipulinkynttä ja kuullotin niitä oliiviöljyssä paistinpannulla. Lisäsin n 1 rkl hummerifondia (tai ehkä vain puolikas rkl), mustapippuria ja lorauksen valkoviiniä, annoin kiehua kunnes neste melkein kadonnut. Seuraavaksi pannulle meni 1 rkl tomaattipyreetä ja 2,5 desin tölkki vispikermaa.  Annoin sakeutua ja lisäsin sitten tusinan verrran kirsikkatomaatteja puolitettuina, hienonnettua tilliä ja ehkä n puolikkaan sitruunan mehun. Lopuksi hummerinlihat joukkoon ja vielä tuoretta basilikaa. Hummerin saksien lihat jätin erikseen ja ne koristivat annosta lautasella.

Sama kastike kävisi hyvin purkkiravunpyrstöille tai katkaravuille. Mutta tokihan hummerissa on sitä jotain. Ehkä siksi muistan vielä hyvin ensimmäisen kerran kun hummeria maistoin, sekin oli hummeripastaa (ainakin luulen niin), paikka oli Drake hotellin Cape Cod ravintola Chicagossa (paikasta olen 100% varma, kuten ajastakin) helmikuussa 1986. Teki lähtemättömän vaikutuksen. Ja ever since hummeri on kuulunut suosikkeihini. Ei ihme että viihdyn Göteborgissa....

Tämä ei ehkä hotelli Draken tasoa mutta kelpasi hyvin meille Ryyperissä.

Kuorrutettu possunfilee uunissa

Vietimme viikon verran Lähi-idässä, nyt taas Väiskillä. Matkan aikana ei possun lihaa ollut tarjolla, mutta eipä tuo muutenkaan suurta roolia omaa ruokavaliossamme. Jostain syystä se kuitenkin päätyi lautaselle näin heti kotiin palattuamme. Lähi-idän ruoat olivat kyllä tosi hyviä, monet tuttuja jo ennestään, sekä ravintoloista että kotikeittiöstä. Majan pitkäaikainen suosikki Hummus oli pääosassa monella aterialla, löytyi myös aamiaislautaseltani. Tahini-tahnaa on kaapissakin, joten kotitekoista hummusta kelpaa syödä jatkossa.

Mutta nyt siis kotimaan kamaralla ja kuorrutettua possua tarjolla. Lisukkeina taitepapuja ja vihreää salaattia.

Kuorrutus: mozzarella juustoa (käytin puolet tuosta 250 gramman pallukasta), ruukkullinen basilikaa, vajaa kourallinen saksanpähkinöitä, muutama valkosipulin kynsi, grillattua paprikaa purkista. Pilko kaikki aineet, sekoita, mausta suolalla ja pippurilla. 

Ruskista possu sisäfilee paistinpannulla. Siivuta ja laita uunivuokaan. Levitä kuorrutus possupalojen päälle.

Laita 225 asteiseen uuniin 15-20 minuutiksi. Sillä aikaa valmista lisukkeet ja kastike.
Kastike: 3 dl vettä (kaadoin veden paistinpannulle lihan ruskistamisen jälkeen = kaikki maut talteen!) ja 2 rkl vasikanfondia kattilaan. Kiehauta. Sekoita 1 rkl maizena vaaleaa suurustusta ja 1 dl ranskankermaa. Lisää sekoitus kattilaan. Anna kiehua jokunen minuutti. Mausta 1 rkl soijaa ja ripauksella mustapippuria.

 Ei hassumpaa, ja vielä aika tervellistäkin. Suosittelemme!