Renskav

Äventyren med finsk husmanskost fortsätter. Renskav, dvs. "poronkäristys" på finska. 

Detta var en tämligen vanlig helgmat på vintrarna när Sonen ännu bodde hemma med oss. Nu är det över fem år sedan vi gjort det.

Recept finns det hur mycket som hellst på nätet men jag tog basreceptet från Rutiga Kokboken (Renskavspanna, sida 419) som jag smått modifierade.

Här ingredienserna. Öl fanns inte i Rutiga Kokobokens recept men nog i många andra recept.
Jag hällde i en halv burk. Resten drack jag.

Receptet:

• Djupfryst renskav (jag hade tinat det men det behövs inte)
• Bacon
• Lök
• Selleri (vi hade selleri i kylskåpet så jag skar upp 8 bitar och satte i)
• En slurk soja
• Grädde
• Öl
• Enbär, 6 st
• Salt o peppar
• Frysta lingon och socker
• Saltgurkor

Vi hade inte vanlig vitlök hemma så jag använde dessa "steklökar".
Jag halverade dem. Det är de bitarna som ser ut som fläskbitar i portionen.

Gör så här:

• Strimla baconen, lägg i kall panna och sätt på värmen. Låt allt fett smälta och ta med hålslev upp de knapriga baconbitarna och låt rinna av på husshållspapper
• Sätt i löken och renskaven i fettet i stekpanan och stek så länge tills renskaven (tinat och) fått lite färg
• Tillsätt sellerin, enbären, öl och lite soja
• Tillsätt kryddor
• Låt sjuda en stund
• Tillsätt grädde och låt sjuda (totalt var väl renskaven i stekpannan ca en ½ timme)
• Jag hällde bort en del av vätskan och strödde baconbitarna på och, voilá, renskaven var färdig

Medan renskaven puttrade gjorde jag:

• Kokade potatis och gjorde ett "bondmos", dvs. mosade potatisen med en salladsgaffel medan jag tillsatte olivolja
• Rörde de tinade lingonen med socker
• Skar upp saltgurka

Här puttrat renskaven i pannan. Lökhalvorna syns tydligt.

Lingon och socker. Maja frågade oroat när portionerna gjordes att "du kom väl ihåg sockret?"

Här renskaven i färdig pannan. Jag hällde bort en del av vätskan och strödde de knapriga
baconbitarna på. Tyckte mig kunna ana smaken av selleri. Passade bra, tycker jag.

Och, ta daa, maten var färdig. Vi avnjöt med ett lite grovt (rustikt) rödvin vilket passade väldigt bra.

Här färdig portion. Jag är lite allergisk mot alltför blöta (jämför min strömmingslåda)
 maträtter så min portion sammansattes med hålslev. Många vill dock ha med sky på tallriken.

Talade på kvällen per telefon med min bror och nämnde dagens middag. Han kommenterade att "är väl bättre än skoskav....".

Cevichelohi-salaattia

Tämä salaatti oli loppiaisen brunssipöydässä. Raikas versio lohen tarjoilemiseen. Aika kesäinen, tämä pitää muistaa kun vesimeloonit ja kurkut ovat parhaimmillaan. Vähän on epäortodoksista näin tammikuussa, mutta ei nipoteta. 

Tarvitset:

• yhden sitruunan
• ruukun tuoretta minttua
• 1 dl pinjan siemeniä
• ½ tl chilihiutaleita
• 4 rkl oliiviöljyä
• 1 tl hunajaa
• 200 grammaa sushilaatuista lohta
• puolisen kiloa vesimeloonia
• yhden kurkun
• 65 gr rucolaa
• suolaa ja pippuria

Määrät, kuten ohjekin tulee ICAn kotisivuilta. 

Tee ensin marinadi kalalle. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta kuori. Purista puolikkaan sitruunan mehu. Irrota ja hienonna mintut lehdet.  Sekoita sitruunan kuori ja mehu, minttu, chilihiutaleet, oliiviöljy ja hunaja. Mausta vielä suolalla ja mustapippurilla.

Leikkaa lohi kuutioiksi ja laita marinaadiin noin 20 minuutiksi. Paahda pinjan siemenet kuivassa paistinpannulla. Pilko vesimelooni ja kurkku kuutioiksi. 

Aseta vesimelooni ja kurkkukuutiot lautaselle, lisää lohipalat ja koristele rucolalla ja pinjan siemenillä.

Chili vai chili con carne - lämmittää pakkasella nimestä huolimatta

Chili, ruoka josta löytyy monta mielipidettä. Onko se pelkkä chili vai chili con carne? Kuuluuko reseptiin papuja ja/tai tomaattia, vai pitäiskö olla vain lihaa ja chiliä (plus toki muita mausteita)? Syödäänkö keiton tapaisesti lusikalla vai riisin kera enemmänkin lihapadan tyyppisesti? Onneksi ei taida olla vain yhtä oikeaa, joten uskallan laittaa korteni kekoon.

Meille lähtökohta on Chicagon chili, varsinkin erään ystävän tekemänä. Sisältää papuja ja tomaattia, syödään lusikalla. Seurana joko cracker (ohut voileipäkeksi-tyyppinen juttu) tai vaalea leipä. Tätä tehdään kerran noin viidessä vuodessa.

Ainekset tällä kertaa (vähän vaihtelee vuosien välillä):
- 500 grammaa naudan sisäpaistia kuutioina
- 1 sipuli hienonnettuna
- 1 sellerin varsi pilkottuna
- 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna
- purkki murskattua tomaattia
- purkki kidney papuja
- loraus tomaattimehua
- yksi Santa Marian kuivattu Guajillo chili
- 1 tl sokeria
- 1 rkl viinietikkaa
- 1 tl juustokuminaa
- 2 tl chilijauhetta
- 1 tl mustapippuria
- 1 tl suolaa
- ½ tl oreganoa

Sen lisäksi voit laittaa jalapenoja, tuoreita tai säilöttyjä, eri papulaatuja, kuutioitua paprikaa ja chiliä maun mukaan. (Tai unohtaa kaikki tomaattiin ja papuihin liittyvät ainekset.)

Tässä minun käyttämäni chililaadut

Kuumenna 1-2 rkl rypsiöljyä padassa ja ruskista lihat. Lisää valkosipuli, sipuli ja selleri. Kuullota hetki. Lisää muut ainekset ja anna muhia alhaisella lämmöllä muutama tunti. Kaksi tuntia voi riittää mutta ei kuusikaan tuntia ole haitaksi.

Nauti vaalean leivän ja oluen kera. Erityisesti suositellaan kylmänä talvipäivänä jonkunlaisen ulkoilun jälkeen.

Kolmen juuston kvinoatäytetyt paprikat

Ei ollut tätä tarkoitus blogata, täytetyissä paprikoissa kun ei mitään uutta tai ihmeellisestä ole. Mutta sitten kävi niin että täyte oli niiiiin hyvää että päätin kuitenkin laittaa tämän teille inspiraatioksi ja minulle muistiin.

Täyte meni näin: kuullotin paistinpannulla yhden hienonnetun sipulin, puoli pussia tuoretta pinaattia ja jonkun verran suppilovahveroita (kuivattuja jotka liotin ennen paistamista). Keitin puolisen desiä punaista kvinoaa (sitä tulee n 1,5 desiä keitettyä).

Sekoitin pinaattisekoituksen, kvinoan, n 3 kukkurallista rkl maustamatonta tuorejuustoa, smetanapurkin jämät (ehkä kolmasosa), puolisen pakettia fetaa kuutioina ja hieman mustapippuria. Tämä määrä täytti hyvin kaksi isoa (= neljä puolikasta, sanoo minun matikkapääni) paprikaa. Päälle vielä raastettua parmesaania.

Paprikat ovat tällä hetkellä parhaimmillaan, isoja ja halpoja, joten nyt olisi sopiva aika tehdä tätä.

Täytettyjen paprikoiden tekotapoja lienee useampia, tässä paria vinkkiä jotka olen havainnut toimiviksi. En esikeitä paprikoita, mutta laitan ne noin10 minuutiksi uuniin paahtumaan ennen täytteen laittoa. Näin ehtivät pehmitä hieman, mutta purutuntumaa jää tarpeeksi. Toinen juttu on se, että teen pienen reiän joka puolikkaan pohjalle, näin liiat nesteet päätyvät vuokaan ja paprikat eivät pehmene liikaa tai täyte ole liian nestemäistä.

Paahdettua kukkakaalia ja mätiä

Loppiaisen brunssilla oli mukana pari uutta reseptiä, tässä niistä toinen - uunissa paahdettua kukkakaalia ja mätiä. Paahdettu kukkakaali on aina suosikki, kuten myös mäti. Sen takia Damernas värld lehdessä ollut resepti kiinnitti heti huomioni, yhdistäen näitä kahta. Ohjeessa oli käytetty kirjolohenmätiä, meillä oli pakastimessa muikunmätiä, joten sitä meidän lautasella.

Aloita pilkkomalla kukkakaali suupaloiksi ja laita palat leivinpaperin päälle uunipellille. Pirskota päälle 3 rkl oliiviöljyä ja lisää myös voinokareita, n 50 grammaa. Paahda 25 asteisessa uunissa puolisen tuntia.

Ota ulos uunista ja anna jäähtyä hetken. Puserra puolikkaan sitruunan mehu kukkakaalien päälle. Lisää mustapippuria, tillitöyhtöjä ja (muikun)mätiä.

Sovellettu toscanalainen minestronekeitto

Joskus aikoinaan liki täysin rahattomana ja varsinkin ruoanlaittotaidottomana minestrone pussikeitto kuului repetuaariimme. Siihen lisättin 'aitoja' makarooneja ja välillä myös kinkkukuutioita. Nyt yhtenä talvipäivänä päätettiin tehdä minestronekeittoa ilman 'pussia'. Italialainen raamattuni, Silver spoon, listasi monenmoista reseptiä, genovalaista, napolilaista, toscanalaista jne. 

Mikään niistä ei oikein sopinut kaappien sisältöön ja niin ollen päädyimme tekemään modifioidun version toscanalaisesta. Hyvää tuli. Jännä miten täyteläinen maku voikaan kasviskeitossa olla!

Purkillinen valkoisia papuja tomaattikastikkeessa oli yksi raaka-aineista. Erotin ensin liemen (säästä se!) ja sen jälkeen otin noin puolet pavuista ja soseutin ne sauvasekoittimella. 

Näissä kahdessa kuvassa näkyy käyttämämme tuoreet kasvikset, sipulia, porkkanaa, varsiselleriä, kesäkurpitsaa, purjoa, endiiviä, tomaattia. Kuullotin kattilassa ensin öljyssä alakuvan kasviksia, sitten lisäsin yläkuvan satsin (paitsi lehtipersiljan). Joukkoon hieman kasvisfondia ja mustapippuria.

Papujen liemi mukaan kattilaan, samoin sekä soseutetut ja kokonaiset pavut. Vielä sen verran vettä että keittoon tuli sopiva liemi-sattuma suhde. Annoin kiehua sen aikaan että kasvikset sopivan kypsiä (ei liian mössöä!)

Tarjoillessa pinnalle silputtua lehtipersiljaa ja raastettua parmesaania. Viimeksi mainittu toi loistavan umamimaun soppaan.

Yksinkertaista, hyvää, lämmittävää ja täyttävää, mitä muuta voisi talvisena lauantaina toivoa lounaalta.

Strömmingslåda

Strömminsglåda väcker traumatiska minnen i mänskor från min årgång. Strömmingslådan som serverades i skolan skulle i dagens samhälle definieras som brott mot mänskligheten och tortyr. 

Stömminglåda, "silakkalaatikko" på finska. Mammas var ätbar med var inte nån favorit.

Nå, detta måste provas, tänkte jag. Maja visade god min men kollade redan i hemlighet på nätet närmaste McDonalds.... 

Recept finns det hur mycket som hellst på nätet. Jag hade som grundrecept Marttornas version som jag kustomiserade.

Här slutresultatet. Helt ätbart men blir nog inte heller i fortsättningen nån favorit. Serverades med ättiksrödbetor och saltgurka. Rikligt med öl till, Det fick vi aldrig i skolan. Öl alltså.... 

Här ingredienserna. Panko ströbröd inte med på bilden. Vid närmare betraktelse av Marttornas recept fanns inte öl med så den drack jag. 

Jag hade:

• 200 gram strömmingfileer
• Potatis, skivade
• Dill
• Lök
• Två ägg
• Mjölk
• ½ halv burk smetana 
• Panko ströbröd
• Bacon
• Salt och peppar

Första lagret har installerats i formen.

Skala och skiva potatisen. Skär upp löken och dillen. All potatis på bilden gick inte åt. Lägg ett lager med potatis i formen och sedan ett lager med strömmingsfilleer, dill och lök. Lite salt och peppar. Sedan ett lager till med potatis, ett lager strömming osv. och sist ett lager med potatis överst.

Så här ser det ut. Överst ännu ett lager potatis och sedan dränks mästerverket i mjölk/ägg/smetablandning. Efter det baconskivorna överst och lite panko på hela härligheten.

Blanda mjök med två ägg och smetanan. Rös om och häll i formen så att allt dränks. Sedan överst bakonskivorna, lite panko och in i ugnen.

På väg in i ugnen.

Mitt strömmingslåda var 1,5 timme i varmluftsugn på 150 grader. Recepten förespråkar allt från 170 till 200 grader. Varmluftsugn alltid lite, t.ex.20 grader, lägre temperatur.

Färdig! Baconen var lagom knapprig, Konsistensen lagom torr, dvs. inte helt torr men absolut inte rinnade.

 Helt ätbart. Säkert helt gott om gamla traumor inte fanns. Påminner om Janssons frestelse.

Maja åt med god min och sa att det är inte lika hemskt som hon kom ihåg. Försiktigt undrade hon vilken är den nästa finska traditionsmaten jag skall göra. Jag hotade med klimpsoppa och dillkött! Men varen icke förskräckta, det kommer nog inte att ske!

Kurpitsasose kahdella eri tavalla

Numero 1 tarjoiltiin sekä peuran  ja kuhan kanssa. Uunissa paahdettua ja ranskankermaa joukossa, on tuo vaaleampi kuvassa.

Tee näin: Kuori, poista siemenet ja pilko yksi butternutkurpitsa (siitä tuli 400 gramman verran kuutioita), yksi sipuli ja pari valkosipulin kynttä. Laita kaikki leivinpaperin päälle uunipellille ja lisää ruokalusikkallisen verran oliiviöljyä.

Paahda 225 asteisessa uunissa puolisen tuntia kunnes kurpitsan palat pehmenneet. Kaada paahdetut kasvikset ja purkki ranskankermaa monitoimikoneeseen (tai käytä sauvasekoitinta) ja sekoita soseeksi . Mausta suolalla ja pienellä tilkalla sitruunan mehua.

Numero 2 oli tarjolla kuhan kanssa. Valkoviinissä keitettyä kurpitsaa ja mausteena inkivääriä.

Tee näin: Kuori, poista siemenet ja pilko yksi butternut kurpitsa. Laita palat kattilaan ja kaada päälle 2 desiä kuivaa valkoviiniä. Keitä kurpitsat kypsiksi, 10-15 minuuttia, kaada neste pois. Sekoita kurpitsat tasaiseksi soseeksi ja mausta 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä ja 1-2 rkl voita.

Ihan mahdotonta sanoa kumpi parempaa, molemmat todella hyviä. Tykkäsin paahdettujen kurpitsojen ja ranskankerman yhdistelmstä. Numero kaksi oli raikasta ja inkivääri on aina mieluista. Tasapeli, siis. Tehkää molempia!

Tässä vielä annoksissaan:

Peuran kera paahdettua kurpitsasosetta

Kuhan kanssa kumpaakin

Keitettyä kuhaa, salottisipuli-chili-kastiketta ja kahdenlaista kurpitsasosetta

Keitettyä kuhaa, kahta erilaista kurpitsasosetta (toista oli valmiina peuran jäljiltä ja toisen tein tätä annosta varten) ja vallan erinomaista salottisipuli-chili-kastiketta:

Kuha: tee keitinliemi; sekoita valkoviiniä, kalafondia ja vettä. Mausta kokonaisilla musta- ja valkopippureilla. Lisää yksi sipuli lohkoina. Kiehauta. Lisää kalan fileet ja ota kattila pois levyltä.

Kalaliemi kattilassaan, kurpitsat toisessa ja sekoitin valmiina soseen tekemiseen.

Annosten teko vuorossa

Noin 5 minuutin päästä kala on valmista. (Kunhan kyseessä kuhan tyyppinen ohut kala ja nestettä on tarpeeksi.) Maailman helpoin tapa valmistaa kalaa.

Kastike:  Kuori ja siivuta yksi salottisipuli. Laita se kattilaan ja kaada joukkoon 1 dl rypsiöljyä ja 2 rkl valkoista balsamicoviinietikkaa. Hieman suolaa ja mustapippuria kannattaa myös lisätä. Keittele hiljalleen hetki että sipuli hieman pehmenee. Lisää sen jälkeen joukkoon yksi mieto chili siivuina (älä anna chilin kiehua mukana, vaan lisää vasta lopussa. Paitsi jos haluat chilin maun tarttuvan voimakkaasti öljyyn, me emme halunneet).

Asettele kala ja kurpitsasoseet (reseptit tulevat lähipäivinä) lautasille. Kauho kastiketta kalan päälle ja koristele vielä vesikrassilla.

Tuo kastike sopi oikein hyvin miedon kalan seuraksi, chili ei dominoinut vaikka ajattelin että niin olisi voinut käydä. Chilin määrää on myös helppo säätää ruokaillessa koska maku on noissa chilirenkaissa ei niinkään itse kastikkeessa.

Ohje on modifioitu norjalaisesta turskareseptistä. Suosittelemme!

Pikkelöidyt kasvikset

Peuran seuralainen numero kaksi. Pikkelöityjä kasviksia: keltajuurta, butternut kurpitsaa (myskikurpitsaa?) ja pikkusipuleita etikkaliemessä. Näin se tapahtuu (ohje neljälle):

Tee ensin liemi. Sekoita 2 dl sokeria, 2 dl vettä, 2 dl valkoviinietikkaa ja 6 laakerinlehtä. Kiehauta ja anna jäähtyä.

Kuori ja pilko keltajuuret (300 gr) ja kurpitsa (200 gr). Keitä keltajuuria kunnes kypsiä. Samoin kurpitsoja, aika vaan on varsin erilainen, joten älä laita yhtä aikaan samaan kattilaan. Kurpitsat olivat vain pari minuuttia kiehumassa ja keltajuuriin meni ehkä 10 min (en katsonut kelloa). Keitä myös sipulit (12 kpl), n kolme minuuttia ja kuori ne sen jälkeen (pääset näin helpommalla kuin jos kuorisit raaat sipulit).

Laita kasvikset liemeen ja jätä maustumaan tuntikausiksi. Alkuperäinen ohje sanoi 12 tuntia, meillä oli n 8 h ja hyvin olivat maustuneet.

Juuri ennen ruokailua (kun liha vetäytyy foliossaan) poista kasvikset liemestään ja kuumenna paistinpanulla pienessä öljytilkassa.

Friteeratut pankoperunat

Tässä tulee yksi peuran lisukkeista, friteeratut pankokuorutteiset perunat. Valmistaminen vie aikaa, mutta lopputulos oli mieleinen. Kiva löytää vaihtelua lisukkeisiin.

Tarvitset neljälle:

• perunoita (500gr?), joko valmiiksi kauniin pyöreitä ja pieniä. Tai tee kuten me, ota tavallisia pienehköjä pottuja ja muotoile niistä veitsellä pieniä ja pyöreitä.... kuten sanottu, valmistaminen vei aikaa, mutta Timotejlta tuo sujui varsin näppärästi
• litran verran rypsiöljyä
• 2 munaa
• 1 dl vehnäjauhoja 
• 2 rkl chilipulveria
• 3 dl pankoa (tai korppujauhoa)

Keitä perunat kypsiksi ja anna jäähtyä. Sekoita vehnäjauho ja chilipulveri. Vatkaa kananmunat kevyesti. Kierittele kypsät, jäähtyneet perunat ensin jauho-chili sekoituksessa, sitten kanamunassa ja viimeksi pankossa.

Liukuhihnavaihe menossa

Öljyyn jonotusta

Kuumenna öljy kattilassa 180 asteeseen ja friteeraa perunapallot kunnes ovat kullanruskeita. Tee friteeraus muutamassa erässä, ettei öljy jäähdy liikaa. Anna ylimääräisen öljyn valua talouspaperin päällä.

Veikeitä olivat ja hyvältä maistuivat. Pitääpä muistaa tehdä toistekin.

Lautaselle menossa