Eka kertaa tein näitä itse. Syynä se etten ole kaupassa kesäkurpitsan kukkia nähnyt. Italiassa joskus olen syönyt ja hyviksi todennut. Nyt kun Timotejlla on kesäkurpitsaa viljelyslaatikossaan, pääsin itse kokeilemaan. Hyvää! Taidanpa ehdottaa Timotejlle että laitaa laatikoihinsa ensi vuonna ainoastaan kesäkurpitsaa...
Kukkia ei tällä hetkellä ollut kuin kolme. Puolitoista sellaista siis henkilöä kohden tämän illan alkupalaksi.
Friteeraustaikinan tein sekoittamalla suolalla maustettuja vehnäjauhoja olueeseen. Enpä mitään mitannut, mutta arviolta desi jauhoja, 1 tl suolaa ja puolisen purkkia olutta. Tällä taikinalla olisi kuoruttanut useammankin kukan.
Kasta kukat yksi kerralla friteeraustaikinaan ja anna valua ylimääräinen taikina takaisin kulhoon. Taikina siis suht koht juoksevaa.
Friteeraa kuumassa öljyssä, yli 150 astetta pitää olla. Älä myöskään laita montaa kukkaa kerralla ettei lämpötila laske. Tarkoitus on että friteerauspinta on kevyt ja rapea. (Jos öljy jäähtyy liikaa, taikinasta tulee vetelä ja rasvainen.) Nopeata puuhaa, taisi mennä minuutin verran per puoli, käänsin siis puolessa välissä.
Valuta talouspaperin päällä ja suolaa sen jälkeen hyvällä sormisuolalla (mä käytän aina suolankukkia, minun suosikkini).
Japanilaista tempuraa tämä muistuttaa, mutta mä assosioin nämä friteeratut kukat Italiaan. Kaipa vain siksi että siellä olen niitä syönyt. Friteeraus onnistui täudellisesti, kevyttä, rapeaa, maukasta.
Joskus näitä kukkia tarjoillaan myös täytettynä, ehkäpä kokeilen sitä versiota seuraavalla kerralla. Näyttää nimittäin siltä tuo kasvimaa että jokunen kukka on vielä tuloillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti