Paahdettua maa-artisokkaa ja peurapaistia

Lauantai-illan pääruoka:
Peurapaisti, puolukka-kermakastiketta,  uunissa paahdettuja maa-artisokkia, ruusukaalia ja suppilovahveroita. Metsäinen, varsin maukas kokonaisuus.

Uuniin menossa

Paisti marinoitui reilu vuorokauden sekoituksessa jossa oli olutta, punaviiniä, oliiviöljyä, suolaa, rosmariinin oksia ja valkosipulin kynsiä. Otin paistin huoneenlämpöön pari tuntia ennen ruoanlaiton aloitusta. Sidoin paistin ja ruskistin paistipannulla. Paisti uunivuokaan, päälle suolaa, mustapippuria ja rosmariinia ja lihamittari paikoilleen (vaikka paisti oli ollut kaksi tuntia huoneenlämmössä ja pinta ruskistettu, niin sisälämpötila ei ollut kuin 13 astetta tässä vaiheessa!). Paisti 150 asteiseen uuniin n 45 minuutiksi, sisälämpötila oli 56 astetta kun otin pois. Kiedoin paljoon alumiiinifolioon ja jätin vetäytymään.

Kun otin paistin uunista, nostin uunin lämpäitlan 225een ja laitoin sinne uunipellin, jossa oli maa-artisokkaa lohkoina ja oliiviöljyä. Maa-artisokat olin harjannut puhtaaksi, mutten kuorinut.

Maa-artisokkien paahtuessa tein kastikkeen. Kermakastikkeen pohja tuli lihan ruskistusnesteestä, lammasliemestä, kermasta ja katajanmarjoista. Annoin kiehua kokooon, siivilöin, maustoin suolalla ja tilkalla sherryä, suurustin vehnäjauholla ja lisäsin viimeksi puolukoita.

Ja viimeksi kahdella eri paistinpannulla kypsennin ruusukaalin lehtiä oliiviöljyssä (ja maustoin suolalla), sekä sipuli-suppissekoitusta, johon makua toi voi, suola ja mustapippuri.

Paisti onnistui erinomaisesti, mureaa ja maukasta. Myös se että se vetäytyi foliossa liki kolme varttia uunista oton jälkeen auttoi asiaa. Nesteet olivat lihassa, eikä leikkuulaudalla. Siivut ovat myös helpompi leikata ohuiksi ja kauniiksi kun malttaa odottaa.

Ja ne maa-artisokat! Älyttömän hyviä ja ihmettelimme kovin miksei näitä oltu tehty aiemmin. Upea maku, helppo tehdä ja tuo vaihtelua lisukkeisiin.

Tällä kertaa jotain myös niin omituista kuin jälkiruoka. Kylmiä karpaloita ja kuumaa kinuskikastiketta. Villa Sandin pakastinta ei ole vielä kytketty käyttöön talven jäljeltä, joten kaupasta tultua ihmettelin miten pitäisin karpalot jäisinä tai ainakin kohmeisina iltaan asti. Ratkaisu: kaivoin kuopan lumeen, karpalopussi sinne ja lunta päälle. Hyvin toimi, just sopivan kohmeisia tarjoillessa.

Makuaistin lisäksi iloa oli tarjolla silmillekin. Kauden viimeiset (?) Sepon tulppaanit.